Oma raha | "3000 euron öljylasku vaihtuisi 1 000–1 500 euron laskuun" – säästöt lämmityskuluissa houkuttavat lämpöpumpun hankintaan

Suomen lämpöpumppuyhdistyksen asiantuntija vakuuttaa, että ilmalämpöpumpun jäähdytys ei syö lämmityksessä säästettyjä euroja.

Lämpöpumppukeskusteluissa kuulee yhä, että ilmalämpöpumpun käyttö jäähdytykseen syö saadut hyödyt. Suomen lämpöpumppuyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Hirvonen sanoo, että väite ei ole totta.

Hänen mukaansa jäähdytyksen saa ilmalämpöpumpussa lähes kaupan päälle. Kun suoralla sähköllä toimivassa talossa ilmalämpöpumppu säästää keskimäärin 5 000 kilowattituntia eli 500–600 euroa vuodessa, jäähdytykseen kuluu energiaa vain murto-osa tästä.

– Suomessa jäähdytystä tarvitaan hikisenäkin kesänä yleensä korkeintaan 30 päivänä. Jäähdytys syö enintään euron päivässä.

Lämpöpumppujen myynti kasvaa edelleen kiihtyvällä vauhdilla.

– Suomessa on jo yli miljoona lämpöpumppua. Talous ja säästöt ovat tärkein syy, jonka vuoksi suomalaiset hankkivat pumppuja, Hirvonen sanoo.

Lämpöpumppuja on ollut Suomessa noin 25 vuotta. Hirvonen on toiminut niiden parissa alusta saakka. Alkuun pumppuja myytiin vain joitakin kymmeniä vuodessa.

– Pumppuja meni pääasiassa länsirannikolle ruotsinkielisiin talouksiin, joihin oli kantautunut käyttökokemuksia Ruotsista. Nyt pumppuja myydään koko Suomen alueelle.

Hirvonen vertaa pumppujen nykyistä hinta-laatusuhdetta tietokoneisiin.

– Hinnat eivät ole juuri muuttuneet, mutta suorituskykyä on tullut paljon lisää.

Isoilla toimijoilla on entistä enemmän malleja, jotka sopivat Suomenkin sääolosuhteisiin.

– Vielä ajoittain tulee myyntiin eriä, jotka on tarkoitettu Keski-Euroopan leveyksille.

Ilmalämpöpumppu asennetaan yleensä toisen lämmitysjärjestelmän rinnalle säästämään energiaa ja kesällä jäähdyttämään.

Ilma-vesilämpöpumppu ja maalämpö toimivat päälämmönlähteinä. Ilma-vesilämpöpumpussa on sähkövastukset, ja kovilla pakkasilla sähköä voi kulua enemmän kuin maalämmön kanssa. Maalämpöpumppu pystyy ottamaan energian maasta ja säästää sähköä kovillakin pakkasilla, Hirvonen selventää.

– Ilma-vesilämpöpumppu ja maalämpö kilpailevat ikään kuin keskenään. Niitä vaihdetaan öljykattiloiden tilalle, jolloin kumpaankin voi saada 4 000 euron investointituen. Maalämpöä asennetaan paljon uudisrakennuksiin.

Ilmalämpöpumpusta saataviin säästöihin vaikuttaa muun muassa asunnon koko. Jussi Hirvonen sanoo, että paljon energiaa kuluttavassa talossa säästöä syntyy pumpulla yleensä enemmän kuin vähän energiaa kuluttavassa asunnossa.

– Omakotitaloissa säästö on noin 3 000–7 000 kilowattituntia. Jos hinta on 0,12 euroa kilowattitunnilta, säästöä kertyy noin 400–700 euroa vuodessa.

Hirvonen kertoo esimerkin öljylämmityksen vaihtamisesta ilmavesilämpöpumppuun: Jos omakotitalossa kuluu noin 3 000 litraa öljyä vuodessa ja hinta on yli euron litralta, lasku on 3000–3500 euroa vuodessa. Ilmavesilämpöpumppu säästää energiamäärästä tyypillisesti noin puolet.

– Iso öljylasku vaihtuisi noin 1 500 euron sähkölaskuun.

Maalämpö pystyy säästämään energiaa vieläkin enemmän.

– Säästöä syntyy tavallisesti noin 70 prosenttia, eli 3 000 euron öljylasku vaihtuisi alle tuhannen euron laskuun.

Asennus on olennaisessa roolissa, jotta lämpöpumpusta on hyötyä. Hirvonen patistaa kuluttajia tenttaamaan asennusliikkeitä.

– Onko yrityksen talous kunnossa, käyttävätkö laadukkaita merkkejä ja onko puhelinnumeroa, johon varmasti vastaavat ongelmatilanteissa.

Merkitystä on silläkin, että asukas käyttää pumppua oikein. Käyttöönotto-opastuksen huolto-ohjeineen pitää kuulua asennukseen.

Ilmalämpöpumpun lämpötilan on hyvä olla vähän yli huonelämpötilan ja pattereiden taas pienemmällä, Hirvonen neuvoo.

– Pumppua kannattaa käyttää lämmitysasennossa ja jäähdytysasennossa. Automaatin voisi unohtaa, ettei pumppu ala jäähdyttää esimerkiksi silloin kun takalla lämmitetään.

Hirvosen mukaan reklamaatiot ovat vähentyneet viime vuosina. Asennustöitä tekeviä firmoja on arviolta noin 1 500.

– Heikosti asioita hoitavat yritykset tippuvat pois.

Raha

Tiesitkö?

Ilmalämpöpumppu asennuksineen maksaa noin 2 000 euroa. Asennuksesta saa kotitalousvähennystä. Jos energiakustannuksista syntyy säästöä 500 euroa vuodessa, pumppu on maksettu pois noin neljässä vuodessa.

Avustuksen määrä on 4 000 euroa, kun ympärivuotisesti asutun pientalon öljylämmityksestä siirrytään kaukolämpöön, maalämpöpumppuun tai ilma-vesilämpöpumppuun ja 2 500 euroa, kun siirrytään muihin lämmitysjärjestelmiin.

Öljylämmityksestä toiseen lämmitysjärjestelmään vaihtavan kotitalousvähennykseen tuli määräaikainen korotus vuoden 2022 alussa. Vähennyksen enimmäismäärä on 3 500 euroa henkilöä kohden. Määräaikainen korotus on voimassa vuosina 2022–2027.

Lähteet: Suomen lämpöpumppuyhdistyksen puheenjohtaja Jussi Hirvonen, ely-keskus.fi, vero.fi

"Tukia voisi kohdentaa alueittain ja pienituloisille"

Lämpöpumpuista puhuttaessa pitää miettiä kustannuksia pitkällä aikavälillä, sanoo Aalto-yliopiston vieraileva tutkija Jussi Vimpari.

– Rakennusta pitää lämmittää, jotta se pysyy kunnossa. On mietittävä, mikä on kustannustehokkain ja samalla ympäristöystävällisin lämmitystapa.

Vimpari esitti viime keväänä Environmental Research Letters -lehdessä julkaistussa tutkimuksessaan, että lämpöpumppujen tukipolitiikkaa pitäisi miettiä alueellisesti. Investointi suhteessa asunnon arvoon on Vimparin mukaan esimerkiksi pääkaupunkiseudulla eri luokkaa kuin syrjäisemmillä seuduilla.

– Uskon, että investointeja tehtäisiin ilmankin tukia. Tukea voisi kohdentaa alueellisesti ja pienituloisille. En usko, että esimerkiksi Helsingissä tarvittaisiin tukia monilla alueilla lainkaan.

Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Vimpari sanoo, että sähkö on Suomessa hyvin puhdasta ja muistuttaa, että moni kaupunki on antanut hiilineutraaliuslupauksen.

Etusivulla nyt

Luetuimmat