Talous: Pörssiin menijät kiehtovat sijoittajia – listautumisanteihin osallistuu jopa kymmenkertainen määrä yksityissijoittajia kuin vielä pari vuotta sitten

Syynä kovaan kysyntään on muun muassa tuottomahdollisuus. Pikavoittojakin metsästetään.

Viime aikojen listautumisanteihin on ollut kova kiinnostus. Useissa anneissa osakkeita on merkitty yli tarjotun määrän. AOP/Ismo Pekkarinen

Eija Marja-aho

Helsingin pörssiin on viime aikoina ollut kova tunku. Lähes joka viikko jokin yritys on kertonut pörssiaikeistaan eli halustaan listautua joko pörssin päälistalle tai pienempien yhtiöiden First North -markkinapaikalle.

Ennen kuin varsinainen kaupankäynti pörssissä alkaa, yhtiö tarjoaa osakkeitaan sijoittajien ostettavaksi listautumisannissa. Se kestää vain määräajan, normaalisti 1–2 viikkoa.

Sijoittajalle listautumisanti voi olla kutkuttava mahdollisuus.

– Sijoittamaan pääsee ensimmäisten joukossa ja siten mahdollisesti hyötymään yhtiön kasvusta pörssistartin alusta asti, sanoo OP:n Osakeantien ja listautumisien johtaja Pekka Suhonen.

Listautumisanneista osakkeita voi saada ostettua pörssiä edullisemmin. Yhtiön osakekurssi lähtee usein nousuun varsinaisen kaupankäynnin alettua.

– Näin siksi, että osakkeen lopullinen hinta pyritään asettamaan niin, että se saisi hyvän alun pörssissä, Suhonen toteaa.

Mikään itsestään selvä automaatti kurssinousu ei ole.

– On ollut tapauksia, että kurssi lähteekin laskuun, Suhonen muistuttaa.

OP:n Osakeantien ja listautumisien johtaja Pekka Suhonen kehottaa perehtymään yhtiöön kunnolla ennen antiin osallistumista. Terhi Honkonen/ Osuuspankki

Sijoittajan kannattaa tehdä pohjatyöt hyvin ennen listautumisantiin osallistumista.

– Kun yhtiöllä ei ole minkäänlaista pörssihistoriaa, siihen kannattaa perehtyä kunnolla eikä lähteä fiilis edellä mukaan. Yhtiön listalleotto- ja markkinointiesitteet on hyvä käydä huolella läpi, Suhonen sanoo.

Listalleottoesite on virallinen Finanssivalvonnan hyväksymä dokumentti.

– Siinä tärkeä kohta on riskitekijät, Suhonen toteaa.

Kannattaa myös selvittää, mihin yritys on keräämässä rahaa.

– Voihan olla, että kasvun sijasta rahaa tarvitaan velkojen maksuun, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri toteaa.

– Kannattaa myös katsoa, mitä aiemmat omistajat tekevät. On hyvä, jos he myyvät vain osan omistuksestaan mutta eivät valtaosaa. Tällöin taustalla on todennäköisesti laajentumisajatus, johon tarvitaan muitakin mukaan.

Jos kasvutavoite on kovin iso, on hyvä peilata sitä yhtiön historiaan. Jos toteutunut kehitys on ollut vaatimatonta, on hyvä selvittää, mihin yrityksen tulevaisuudenusko perustuu.

Listautumisannissa on yleensä määritelty, kuinka paljon osakkeita on vähintään merkittävä.

Suosituista listautumisanneista jää käteen monesti paljon vähemmän osakkeita, sillä listautumisannit ovat viime aikoina olleet moninkertaisesti ylimerkittyjä. Tällöin merkintöjä leikataan.

– Yleisölle suunnatut annit ovat olleet pieniä verrattuna instituutio­anteihin. Yrityksen kannalta tämä on ymmärrettävää, sillä isot sijoittajat lupautuvat usein jo ennakkoon mukaan, Lounasmeri sanoo.

– Yksityissijoittajaa tilanne tietysti harmittaa. Sanotaan, että pitää perehtyä ja tutkia papereita. Sitten saakin merkitä osakkeita vain vaikka muutamalla sadalla eurolla aiotun muutaman tuhannen sijaan.

Suhosen mukaan syynä on myös sijoittajien kova kiinnostus.

– Kaksi kolme vuotta sitten listautumisanteihin osallistui keskimäärin 2 000–4 000 yksityissijoittajaa, mutta nyt määrä on ollut moninkertainen. Esimerkiksi Orthexin antiin osallistui yli 21 000 ja Kreaten yli 18 000 yksityissijoittajaa, Suhonen sanoo.

Yhtiöllä on oikeus keskeyttää anti aikaisemmin kuin alun perin on ilmoitettu, jos kysyntä on vahvaa.

– Merkintää ei kannata jättää viimeisille päiville, Suhonen sanoo.

Pörssisäätiön toimitusjohtajan Sari Lounasmeren mukaan Helsingin pörssiin on listautunut alkuvuonna jo kymmenen uutta yhtiötä. Timo Mustalampi

Listautumisanneissa pätevät normaalit sijoittamisen riskit.

Etenkin First North -listalle pyrkivät yhtiöt ovat vasta kasvunsa alussa, joten niihin sijoittaminen voi olla riskialttiimpaa kuin päälistan yrityksiin. Samalla tosin niiden tuottomahdollisuudet voivat olla suuremmat.

– Hajauttaminen on tärkeä muistaa niin kuin aina. Riskienhallinnan kannalta kannattaa sijoittaa pieniä summia eri kohteisiin, Lounasmeri muistuttaa.

– Itse pidän hyvänä sitä, että nyt on listautunut yhtiöitä hyvin eri toimialoilta. Se tuottaa terveempää tilannetta kuin vuosituhannen vaihteessa. Tuolloin listattiin lähes pelkästään teknologiayhtiöitä. Myöhemmin huomattiin, ettei niiden arvo ollut pitkäaikaisesti kestävällä tasolla.

Yhtiöt hakeutuvat pörssiin eri syistä. Listautumisella haetaan yleensä rahoitusta investointeihin, yhtiölle markkina-arvoa ja sen osakkeille arvostusta. Outi-Kaisa Ollikainen / Nasdaq

Yhtiöt hakeutuvat pörssiin eri syistä. Listautumisella haetaan yleensä rahoitusta investointeihin, yhtiölle markkina-arvoa ja sen osakkeille arvostusta.

Listautuminen tarjoaa vanhoille omistajille mahdollisuuden irtautua omistuksestaan ja mahdollistaa johdon ja henkilöstön palkitsemis- ja sitouttamisjärjestelmien rakentamisen.

Motiivina voi olla myös yhtiön tunnettuuden lisääminen.

Yritys voi hakea rahaa investointeihinsa muualtakin, mutta listautumiset ovat suosittuja varsinkin nousukaudella. Rahaa ja aktiivisia sijoittajia kun on liikkeellä.

– Listautumishalukkuus kertoo myös siitä, että yrityksillä on tulevaisuudenuskoa ja halua kasvaa, Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri toteaa.

Alkuvuoden aikana pörssiin on tullut kymmenen uutta yhtiötä (tilanne 24.6.). Viime vuonna listautumisia kertyi kaikkiaan seitsemän, samoin vuonna 2019.

Lounasmeren mukaan yksityiset sijoittajat suosivat listautumisanneissa usein tuttuja brändejä ja ylipäätään kuluttajakaupan yhtiöitä.

– Se on luontevaa, sillä yhtiöön perehtymisaika on lyhyt. Sitä suositaan, mikä koetaan tutuksi.

– Mega­trendit kiinnostavat, samoin teknologia. Näkökulmana on myös se, miten yritykset osaavat hyödyntää digitalisaatiota omassa toiminnassaan.

Lähteinä myös nordnet.fi, sijoittaja.fi, taloustaito.fi

Tuotto

Isoja eroja

Sijoittaja.fi-sivusto julkaisi hiljattain tutkimuksen, jossa se kävi läpi Helsingin pörssin päälistan ja First North -markkinapaikan listautumisannit vuodesta 2012 lähtien.

Merkintäsumma oli 5 000 euroa, mutta tutkimus huomioi leikkurin, jos listautumisanti oli ylimerkitty. Keskimäärin osakkeita sai anneissa 3 191 eurolla.

Ensimmäisen pörssipäivän keskimääräinen tuotto oli aavistuksen plussalla (0,1 %), sen sijaan parhaimmalla peräti 46,4 prosenttia (Nanoform Finland). Heikoimmalla tuotto oli -33,3 prosenttia (FIT Biotech).

Ensimmäisen vuoden sijoitussummalla painotettu keskiarvotuotto oli 10,8 prosenttia. Parhaan listautujaosakkeen yhden vuoden tuotto oli peräti 217,1 prosenttia (Musti Group), heikoimman -71,5 prosenttia (Herantis Pharma).

First North -markkinapaikan ensimmäisen päivän ja vuoden tuotot olivat miinuksella, päälistalla molemmat plussalla.

Kommentoi