Matkailu: Presidenttien kodeissa matkailija pääsee näkemään pienen palan valtionpäämiesten arkea – "Kekkonen ei asunut kullatussa palatsissa"

Mannerheimin kotimuseossa on esillä muun muassa muistoja metsästysretkiltä.

Kotkaniemi on komea puuhuvila, jonka kahvila on nimetty Elleniksi. Kahvilan avoverannalla voi nauttia palan Ellen Svinhufvud -kakkua. Johanna Rauhaniemi

Johanna Rauhaniemi

Kivijärven rannalta, luonnonkauniilta niemeltä, P. E. Svinhufvud osti vuonna 1908 perheensä kodiksi Kotkaniemen tilan. Ukko-Pekkanakin tunnettu Svinhufvud toimi Suomen presidenttinä 1930-luvulla.

Kotkaniemi sijaitsee Luumäellä lähellä Lappeenrantaa. Svinhufvudin aikaan entistetty puutarha ja piha levittäytyvät hirsitalon ympärillä.

Svinhufvudin pariskunta viihtyi maalla. Helsingissä he joutuivat presidenttikaudella asumaan pitkiä aikoja Presidentinlinnassa. Paluu Kotkaniemeen oli mieluisaa.

Ukko-Pekka harrasti metsästystä, kasvien keräilyä ja ampumista. Ellenin harrastukset, kuten käsityöt ja posliinimaalaus, keskittyivät myös kodin ympärille. Lapsia heille syntyi kuusi.

Presidenttiparin kuoleman jälkeen nuorin poika Veikko peri tilan ja perusti sinne täysihoitolan. Museona Kotkaniemi on toiminut pientä taukoa lukuun ottamatta vuodesta 2000 saakka. Nykyään museon toiminnasta vastaa Kotkaniemi-säätiö.

Ukko-Pekan työhuone oli isännän valtakunta. Huoneen työpöydällä on Svinhufvudin henkilökohtaisia käyttöesineitä. Johanna Rauhaniemi

Myös nykynuoret tuntevat Kekkosen, ja täällä heillä on mahdollisuus kurkistaa hänen elämäänsä.

Mikko Teräsvirta

Askaisten Louhisaaren kartanolinnassa syntyi presidentti C. G. E. Mannerheim. Louhisaaresta Mannerheim muutti Haminan kautta Pietariin. Helsingin Kaivopuiston puuhuvilaansa hän asettui vuonna 1924.

Mannerheim sisusti kotiaan koko elämänsä. Huvilassa on säntillisessä järjestyksessä esillä marsalkan henkilökohtaisia huonekaluja, tauluja ja koriste-esineitä.

Valokuvista kävijää katsovat Marskin vanhemmat, puoliso, lapset ja jopa Venäjän tsaari Nikolai II.

Aasian metsästysretkiltään Mannerheim toi kotiinsa ampumiensa eläinten taljoja ja kalloja. Makuuhuoneen karu kenttäsänky ja vitriinien kunniamerkit muistuttavat asukkaan sotilasurasta.

Mannerheim asui Kaivopuiston itärannan huvilassa lähes 30 vuotta. Talo on Helsingin vanhimpia säilyneitä puurakennuksia. Johanna Rauhaniemi

Huvilalta alas laskeutuvaa rinnettä Marski pääsi rantaan saakka uimaan. Nykyään rinne on täynnä asuintaloja. Yläkerran ikkunoista avautuvat yhä kauniit maisemat Kruunuvuorenselälle.

Mannerheim kuoli Sveitsissä vuonna 1951. Pian tämän jälkeen Kaivopuiston koti museoitiin, ja tänä syksynä se täyttää 70 vuotta.

Suomen presidenteistä Ryti, Mannerheim sekä Paasikivi asuivat lyhyitä ajanjaksoja Helsingin Tamminiemessä. Tamminiemen viimeiseksi asukkaaksi jäi vuonna 1986 kuollut Urho Kekkonen.

– Kekkosta edeltäneistä presidenteistä Tamminiemessä ei ole juuri mitään jäljellä. Tamminiemi muutettiin valtion museoksi Kekkosen kuoleman jälkeen. Hän ei itse vaatinut kotinsa museointia, Kansallismuseon intendentti Mikko Teräsvirta kertoo.

Intendentti Mikko Teräsvirran mukaan Kekkoset viihtyivät Tamminiemen rauhassa. Talo ei ollut pelkkä asunto, vaan myös monet presidentin virkatehtävät keskittyivät sinne. Johanna Rauhaniemi

Urho ja Sylvi Kekkosen aikana Tamminiemen alakerta oli edustus- ja virkakäytössä ja yläkerta yksityisasuntona. Pariskunta ruokaili alakerran pienen pöydän ääressä. Henkilökunta kokkasi heidän ateriansa.

Tamminiemen huonekalut ja esineet ovat alkuperäisiä. Kullatut tuolit ja peili ovat peräisin Presidentinlinnasta. Monet koriste-esineet ovat lahjoja kansalaisilta ja valtionpäämiehiltä. Muun muassa keväällä edesmennyt prinssi Philip kävi Tamminiemessä Kekkosta tapaamassa.

– Tämä on Suomen presidentin ja hänen perheensä elämästä kertova henkilöhistoriallinen kotimuseo. Kekkonen ei asunut kullatussa palatsissa. Hän oli maalta kotoisin ja ulkoili säännöllisesti Seurasaaressa. Myös nykynuoret tuntevat Kekkosen, ja täällä heillä on mahdollisuus kurkistaa hänen elämäänsä, Teräsvirta sanoo.

Tamminiemi sijaitsee Helsingin Meilahdessa. Avarat salit, kaarevat erk­­kerit ja parvekkeet tekevät siitä kauniin kokonaisuuden. Johanna Rauhaniemi

Lepikon torpassa syntynyt Kekkonen halusi Tamminiemeen myös saunan, joka on nykyään vapaasti ryhmien varattavissa. Kesäaikaan on myös saatavilla yhteispääsylippu Tamminiemeen ja Seurasaareen.

Kekkosen kotiin pääsee ilmaiseksi sekä Helsinki-päivänä 12. kesäkuuta että Kekkosen syntymäpäivänä 3. syyskuuta.

Urho Kekkosen kotimuseo kertoo myös Suomen itsenäisyyden ajan historiasta. Perikunta on lahjoittanut museoon esineitä. Johanna Rauhaniemi

Kotkaniemi on avoinna 1.6.–15.8. ti–pe kello 11–17, la–su kello 10–15 ja 16.–29.8. to–pe 11–17 ja la–su 10–15.

Mannerheim-museo on avoinna pe–su kello 11–16.

Tamminiemi on syyskuun loppuun asti avoinna ke–su kello 11–17.

Juhannuksena aukioloissa voi olla muutoksia.

Kommentoi