Hyvinvointi: Ristiriitaiset ulkonäköpaineet pakottavat törsäämään – "Luonnolliselta näyttämiseen käytetään paljon aikaa ja rahaa"

Korona-aika on tuonut monelle helpotusta arkeen, kun omaan ulkonäköön ei tarvitse panostaa niin paljon.

Jenna Vuorenmaan mukaan ulkonäköpaineet näkyvät myös kavereiden kesken. Kavereiden kanssa vertaillaan meikkaamista ja vaatteita. Siitäkin jutellaan, miksi paineita tulee. Tomi Kangasniemi

Tomi Kangasniemi

Ulkonäköpaineet ovat monille tuttuja. Kauneudenhoitoalaa opiskeleva Sinna Suni, 17, kertoo kärsineensä niistä lapsesta saakka.

– Todennäköisesti niitä on kaikilla. Minua on kiusattu, ja se on alentanut omanarvontuntoani. Siitä on tullut ilkkumista, jos olen liikkunut sortseissa ja t-paidassa.

Suni kertoo, että paineet ovat vaikuttaneet myös hänen rahankäyttöönsä. Meikkaamisen hän aloitti jo ala-asteen toisella luokalla.

– Olen käyttänyt paljon rahaa ihonhoitotuotteisiin ja meikkeihin sekä vaatteisiin, että näyttäisin paremmalta. Olen laittanut hiuksia ja pitänyt ihoa hyvässä kunnossa, ettei minua nälvittäisi.

Suni toivoo, ettei hänen tarvitsisi käyttää meikkeihin niin paljon rahaa. Ennen korona-aikaa meikkiin ja ihonhoitotuotteisiin kului 50–100 euroa kuussa. Korona-aika on vähentänyt paineita myös rahankäyttöön.

– Se on ollut hyvä asia, kun on voinut olla kotona eikä ole tarvinnut meikata.

Kaikki ihannoivat finnittömiä ja pitkiä blondeja.

Sinna Suni

Samansuuntaisia ajatuksia on kauneudenhoitoalaa opiskelevalla Jenna Vuorenmaalla, 16. Hän kertoo kokevansa jatkuvia ulkonäköpaineita. Takana on myös kiusaamista, mutta netti ja sosiaalinen media vaikuttavat paineiden muodostumiseen.

– Sitä vertailee itseään kaikkeen, mitä niistä näkee. Minua kiinnostavat esimerkiksi muotiohjelmat. Niissä aina sanotaan, että tietynlaiset vaatteet on helpompi ommella, kun ei ole muotoja. Sieltäkin tulee paineita.

Vuorenmaa kertoo, että ulkonäköpaineet näkyvät myös rahankäytössä. Meikkeihin hänellä kului ennen korona-aikaa satasen verran kuussa. Viime aikoina meikkaaminen on vähentynyt, kun ei tarvitse lähteä kotoa.

– En enää meikkaa erityisen usein. Tykkään siitä, että voi olla näin ja saa nauttia elämästä.

Meikkaamattomuutta on helpottanut sekin, että luonnollisuus on nyt muotia.

– En enää erotu joukosta, jos jätän meikkaamatta. Se on helpottavaa. Muistan, kun olin kerran yläasteella ilman meikkiä, niin heti joku kysyi, että miksi näytät tuolta.

Sinna Sunilla on ollut pienestä asti ulkonäköpaineita. Sosiaalisella medialla on nykyisin suuri merkitys paineiden luomisessa. Sunin mukaan hyvää somevaikuttamista on olla oma itsensä. Tomi Kangasniemi

Miten ulkonäköpaineita voisi sitten lievittää? Sosiaalisessa mediassa kuvat korostuvat, ja Sunikin kertoo, miten hän vertailee itseään hoikkiin malleihin. Välillä somevaikuttajat julkaisevat itsestään myös meikittömiä kuvia tai esittelevät, miten heilläkin on selluliittia. Näillä ei kuitenkaan ole Suniin toivottua vaikutusta.

– Kaikki ihannoivat laihoja tai luonnonkauniita, finnittömiä ja pitkiä blondeja. Jos joku sanoo minulle, että olet hyvä noin, en silti koe niin, vaikka tietäisin hänen tarkoittavankin sitä, Suni toteaa.

Toisaalta some mahdollistaa Sunille, että siellä hän voi olla oma itsensä. Hän tekee Tiktok-videoita 27 000 seuraajalleen.

– Välillä tulee huonojakin kommentteja, mutta ei niistä pidä välittää.

Sunin mukaan tärkeintä joka tapauksessa olisi, että ihmiset eivät vääristelisi kuviaan erilaisilla filttereillä ja meikitönkin saisi olla, jos niin haluaa.

– Ihmisten ei pitäisi puuttua toisten meikkeihin tai meikkaustaitoihin. Nuoret ovat usein niin rankkoja. Arvostellaan, vaikkei edes tunneta.

Erikoistutkija Erica Åberg muistuttaa, että aikuisilla on ulkonäköpaineita siinä missä nuorillakin. Turun yliopisto

Vuorenmaan mukaan jotkut asiat ovat onneksi kehittyneet parempaan suuntaan. Esimerkiksi vaatekauppoihin on tullut erilaisia mallinukkeja, ja kaupat myyvät isompikokoisten vaatteita. Instagramissakin näkyy enemmän naisia, joilla ei ole meikkejä.

– Minua helpottaa, jos mainosten mallikuvat eivät ole muokattuja ja kaikki naiset ja miehet niin stereotyyppisen hyvännäköisiä. Sekin auttaisi, että olisi ihan ”fine”, jos kasvot eivät ole täysin tasaiset. Ja että silti pääsisi muotikuviin. Uskon, että hitaasti se siihen suuntaan meneekin.

Kysely

Ulkonäköön keskimäärin sata euroa kuussa

Teemasuomalaisen nettikyselyssä kyseltiin lukijoilta ulkonäköpaineista.

Vastaajista 29 prosenttia kertoi kokevansa paineita käyttää enemmän rahaa ulkonäköönsä kuin he haluaisivat. Paineiden aiheuttajiksi vastaajat kertoivat pääasiassa ikääntymisen ja ylipainon.

Ulkonäköön käytettiin rahaa ennen korona-aikaa keskimäärin noin sata euroa kuukaudessa. Vastaajista 54 prosenttia kertoi korona-ajan vähentäneen rahankäyttöä ulkonäköön. Syitä olivat etätöihin siirtyminen, liikkumisen rajoittuminen ja maskinkäyttö.

Muutokseen vastaajat suhtautuivat kaksijakoisesti. Osa kertoi innostuneensa luonnollisemmasta tyylistä ja olevansa helpottuneita, kun ei tarvitse laittautua. Osalle vastaajista elämä ilman laittautumista tuntui harmaalta ja tylsältä.

Nettikyselyssä oli 56 vastaajaa.

Ikääntyminenkään ei vapauta ulkonäköpaineista

Naisten kokemat ulkonäköpaineet näkyvät monin eri tavoin. Turun yliopiston erikoistutkija Erica Åberg ottaa esimerkeiksi yleisen tyytymättömyyden omaan ulkonäköön ja sen vertailun muiden ulkonäköön.

Paineet saattavat näkyä myös tyytymättömyytenä omaan kehoon, mikä taas voi heijastua haluna laihduttaa tai kuntoilla.

– Myös kulutuskompensaatiota voi olla, eli kulutetaan joskus jopa omasta mielestä liikaa rahaa esimerkiksi merkkivaatteisiin.

Ulkonäköön liittyy erilaisia sukupuolittuneita normeja, jotka eivät ole samanlaisia kaikille naisille. Normit voivat liittyä ammattiin, ja niihin saattavat vaikuttaa ikä ja sosiaalinen tausta. Toiset kokevat normit pakottavampina, ja ne riippuvat myös sosiaalisista ympäristöistä.

– Nuorilla naisilla ne näkyvät sosiaalisessa mediassa. Ulkonäkö korostuu, ja muilta saatu hyväksyntä on tärkeää, kun omaa arvoa rakennetaan usein ulkonäöstä saadun palautteen varaan.

Åberg muistuttaa, että ulkonäkönormit ovat usein tiedostamattomia. Turun yliopiston ulkonäkötutkimusryhmä, johon Åbergkin kuuluu, haastatteli Ulkonäköyhteiskunta-kirjaansa (Into, 2019) monien eri ammattien edustajia.

Åbergin mukaan esimerkiksi autokauppias, nuorisotyöntekijä ja sairaanhoitaja saattoivat todeta, ettei ulkonäöllä ole heidän ammatissaan väliä. Kävi ilmi, että kaikilla oli sittenkin käsityksiä siitä, miltä omassa ammatissa pitää näyttää.

Åbergin mukaan aikuiset ajattelevatkin helposti, että ulkonäkönormit koskettavat vain nuoria. Halu kuulua joukkoon ja sosiaalinen vertailu saavat aikuisetkin mukautumaan omanlaisiin ulkonäkönormeihin.

Ulkonäkönormit ovat myös ristiriitaisia. Suomessa esimerkiksi naisten pukeutumisessa korostuu keskiluokkainen kauneusnormi. Pukeutumisen pitää olla sopivalla tavalla neutraalia ja hillittyä.

– Suomalaisessa yhteiskunnassa ulkonäkökeskeisyyttä ja itsetietoisuutta ei sosiaalisesti hyväksytä. Täytyy näyttää vaivattomalta ja luonnolliselta. Ristiriita on siinä, että siltä näyttämiseen käytetään paljon aikaa, vaivaa ja rahaa.

Ulkonäköpaineista ei välttämättä vapauduta ikääntymisenkään myötä, ja ristiriitaiset odotukset pysyvät. Åbergin mukaan äidiksi tulleilla kulutuksen painopisteen oletetaan siirtyvän lapsiin. Samalla naisia kehutaan siitä, kun vartalo on saatu raskauden jälkeen palautettua vanhoihin mittoihin. Ikääntyneempiä taas ihaillaan, jos he näyttävät ikäistään nuoremmilta.

– Naiset kokevat ikääntymisen myös eri tavoin kuin miehet. Naiset pelkäävät vanhalta näyttämistä jo nuorena. Tämä johtuu myös yhteiskunnallisesta normista.

– Nuoruutta ihannoivassa kulutuskulttuurissa ikä alentaa naisen sosiaalista arvoa, kun taas miehille ikä saattaa olla etu, Åberg tiivistää.

Kommentoi