Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kellon kotiinpaluu Nummelaan: Kassakaapista varastettu erikoiskello oli kateissa 28 vuotta

Kelloseppä Harry Åkermanin taidonnäyte vaati 1 000 työtuntia. Kello vietiin Hiidenkellon kassakaapista vuonna 1994.

Nummelalainen kelloseppä Harry Åkerman, 84, melkein leijui ilmassa saadessaan kuulla, että hänen vuonna 1964 Kelloseppäkoulussa tekemänsä erikoinen tourbillon-taskukello on löytynyt. Se ehti olla kateissa 28 vuotta.

Harry ja Leena Åkerman pitivät kello- ja kultaliike Hiidenkelloa Nummelassa 50 vuoden ajan. Kesäkuussa 1994 Hiidenkelloon, joka toimi Eroittajan liiketalossa, tehtiin dramaattinen murto. Murtautuja meni ensin viereiseen vaatetusliikkeeseen, sai tehtyä tiiliväliseinään aukon ja pääsi siitä Hiidenkellon puolelle.

Kassakaapin oveen murtautuja teki rälläkällä reiän ja sai saaliiksi 50 timanttisormusta, liikkeen käteiskassan – ja Harryn silmäterän, noin 1 000 työtuntia vaatineen taskukellon, johon hän oli kaivertanut nimensä.

Murtovarkaus sai valtakunnallistakin julkisuutta muun muassa Poliisi-TV:ssä, jolla oli lähes miljoona katsojaa 1990-luvulla. Tekijää ei saatu koskaan kiinni.

Kellopiireissä tapaus herätti paljon huomiota, syvää harmitusta ja myötätuntoa Åkermaneja kohtaan. Arveltiin, että erikoiskello oli jo ulkomailla.

Mutta ihmeiden aika ei ole ohi. Tänä syksynä Kuopion seudulla asuva kelloharrastaja Marko Piironen huomasi tori.fi-sivustolla myynnissä kellon, jossa oli Harry Åkermanin nimi. Hän soitti Kelloseppäkoulussa noin 30 vuotta opettaneelle espoolaiselle Markku Huhtalalle.

– Saan paljon soittoja, mutta tähän totesin, että saattaa olla asiallinen homma. Muistan hyvin Harryn kellon, ja kun Kuopion kaveri lähetti myyntisivuston kuvat, asia varmistui, kertoo Huhtala.

En käyttänyt edes juhlakellona, koska en halunnut kolhia sitä.

Harry Åkerman

Isä kuoli vuosi sitten Sipoossa, ja syyskuussa rupesin tyhjentämään hänen asuntoaan, kertoo järvenpääläinen Tommi Känkänen.

– Isä oli rakennusalan monitoimimies. Romppeiden seasta löytyi kello, joka monen muun tavaran lailla meni myyntiin kuolinpesän kulujen kattamiseksi. Kellon hänelle päätymisen tarinaa ei voi enää kysyä, mutta hienolta tuntuu, että se palautui vihdoin oikealle omistajalle, Känkänen toteaa.

– Lokakuussa tuli puhelu Kuopiosta, että Harryn kello on netissä myynnissä 200 eurolla. Sanoin, että osta äkkiä pois! Tuntui ihan uskomattomalta, kuvailee Leena Åkerman.

Oli juhlava hetki, kun Piironen ja Känkänen tulivat yhdessä tuomaan kelloa Harry Åkermanille.

– Ilomme moninkertaistui, kun tuojatkin olivat niin myötäonnellisia meidän kanssamme!

Kellon kotiinpaluujuhlan Leena Åkerman järjesti viime viikolla. Tarjolla oli kuohuvaa, lohisoppaa ja kellokoristeltua kakkua kahvin kera.

– Kyllä tämä oli vuosisadan löytö! Kun ymmärtää minkälainen suoritus oli tourbillon-kellon valmistaminen 1960-luvun työkaluilla, oli juhla mitä suurimmassa määrin paikallaan, painottaa vantaalainen kellohistorian asiantuntija Veikko Ahoniemi. Hän osallistui juhlaan Eija Tuomikosken kanssa, ja paikalla olivat myös Markku Huhtala ja Tommi Känkänen.

Toinen tourbillon-kellon tekijä, kelloseppä Matti Vihervirta Harjavallasta on pitänyt yhteyttä luokkatoverinsa Harry Åkermanin kanssa koko ajan.

– Tapasin poiketa Hiidenkellossa Helsingin-reissuilla. Oli kaunis kesäaamu ja liikkeen ovi apposen auki. Ovelle tullessani kailotin, että "Tämä ei ole ryöstö!". Vitsi osui väärään paikkaan, sillä murtovarkaus oli juuri tapahtunut... Kun tapausta käsiteltiin Poliisi-TV:ssä, lainasin omaa kelloani malliksi, Vihervirta kertoo.

Harry sai sen aikaiseksi, että rupesimme tekemään tourbillon-kelloja. Hän löysi piirustukset, jotka Kelloseppäkoulun opettaja Hannu Ruokola oli tehnyt millimetripaperille. Hän sitten ainoana opettajana suostui meitä ohjaamaan. Kun tuli pulmatilanteita, Harry kysyi opettajalta mitä tehdään, ja tämä vastasi: "Miettikääpä sitä." Ei sen parempaa elämänohjetta olekaan, kertoilee Vihervirta.

Kolmaskin kellontekijä luokalla oli. Heitä ennen Suomessa ja Kelloseppäkoulussa oli tehty kaksi tourbillon-kelloa.

– Tourbillon on kellossa oleva erittäin monimutkainen käyntirakenne, jonka kehitti kuulu ranskalainen kellonrakentaja Abraham-Louis Breguet (1747–1823) vuonna 1801. Tourbillon-käyntisen taskukellon valmistusta pidetään kelloseppätaidon vaikeimpiiin kuuluvana työsuorituksena. Nykyään usealla huippuvalmistajalla on mallistossaan tourbillon-koneistolla varustettu rannekello. Niiden hinnat voivat kohota jopa yli 100 000 euroon, kertoo Veikko Ahoniemi.

Vorot älkööt enää vaivautuko, sillä Harry Åkermanin tourbillon-kello on jo Sveitsissä hänen kelloseppäpojallaan.

22.11.2022 klo 14.38 muutettu ryöstö-sana varkaudeksi tai murtovarkaudeksi.