"Minusta piti tulla hissan ope, mutta kulttuurialan monipuolisuus vei voiton" – vihtiläinen amanuenssi on unelmatyössään kellojen ja korujen ympäröimänä

Johanna Järviniemi-Raekalliota kiehtovat historia, kulttuuri, korut, kellot ja tarinat. Oman suvun tarina kulkee korussa, joka on tehty taskukellon liipotinsilloista.

Hetken keskustelun jälkeen on selvää, että nummelalainen Johanna Järviniemi-Raekallio, 35, on ehdottomasti omalla alallaan. Suomen kello- ja korumuseo Kruunun amanuenssi Järviniemi-Raekallio puhkuu intoa. Työstä ja työpaikasta voisi sanoa, että ne ovat urahaaveiden täyttymyksiä.

– Minusta piti tulla hissan ope, mutta kulttuurialan monipuolisuus vei voiton. Opiskelin Åbo Akademissa pohjoismaista historiaa, museologiaa ja valtiotieteitä. Ihan ensimmäinen alaan liittyvä opastyökokemus minulla oli Vihdissä tiekirkko-oppaana.

Seuraava opiskeluajan työpaikka vei Järviniemi-Raekallion syvälle yllättävään Turun historiaan.

– Työskentelin historian ja nykytaiteen museo Aboa Vetus & Ars Novassa, jonka alta kaivauksista löytyi keskiaikainen Turku. Työskentelin opiskelun ohella myös Turun linnassa oppaana. Viimeiset kahdeksan vuotta olen ollut Suomen kello- ja korumuseo Kruunussa.

Järviniemi-Raekalliolla on takana kiireinen ja mielenkiintoinen vuosi. Aikaisemmin Suomen Kellomuseona tunnettu museo on muuttanut toimipaikkaansa, nimeään ja toimintamuotoaan. Vasta viime keväänä museon repertuaariin otettiin mukaan myös korut.

Espoon Tapiolassa sijaitsevassa museossa on Suomen laajin kellokavalkadi. Joukon helmi on raekello, joka on paitsi kaunis, myös erittäin tarkka. Vieraiden lemmikki on 1800-luvun könninkello, joka kerää ihailua koollaan, seitsemällä viisarillaan ja konstailemattomalla kauneudellaan, josta huokuu suomalaisen työn jälki. Tarjolla ei ole pelkästään esineitä vaan myös tarinoita, työvälineitä ja työmenetelmiä, joissa näkyy kellomestareiden oppi ja viisaus.

Ideoita museon toimintaan ja kehittämiseen virtaa kolmen hengen työyhteisössä solkenaan, rajat tulevat vastaan resurssien puutteessa. Amanuenssi rakastaa työtään, sisältöä päivään tuovat vaihtelevat työtehtävät.

– Rakennan näyttelyjä, teen markkinointia ja suunnittelen tapahtumia. Kehitämme myös pedagogista toimintaa. Syksyllä järjestämme yläkouluikäisille nuorille harrastuskerhon, jossa he saavat tehdä oman korun, joka asetetaan kurssin päätteeksi esille näyttelyyn.

Mielikuva vanhaan aikaan pysähtyneestä museosta ei istu Museo Kruunuun. Ensinnäkin nykyiset tilat ovat aivan uudet, niin myös tuulet. Esimerkkinä tästä on museon näyttely ”Minun maailmani”.

– Tämä korunäyttely on uusi avauksemme, se on tehty yhteistyössä Invalidiliiton kanssa. Nostamme korun avulla esiin yhdenvertaisuutta. Olemme ihmisinä kaikki samalla viivalla.

Isot näyttelyt vaihtuvat puolivuosittain. Tällä hetkellä museossa on esillä myös kultaseppämestari Harri Syrjäsen 50-vuotisnäyttely sekä S.U.F. Helsingin ”Made in Helsinki”. Syksyllä on vuorossa ”Koru kuin veistos”, joka sisältää Björn Bäckströmin koruja. Hän on monelle tuttu Tähtien sodasta, jos katse on osunut prinsessa Leian kaulaan.

Järviniemi-Raekallion kaulaa koristaa Elli Hukan voimakoru. Korvissa keikkuvat valloittavat Marita Tiukkasen hopeakorut. Toisessa korvassa on naurava naama, toisessa surulliset kasvot, vaikka korut näyttävät nopeasti katsottuna aivan samalta.

– Tykkään pienien toimijoiden töistä. Suomessa on paljon hyviä suunnittelijoita ja tekijöitä. Pidän esimerkiksi metallitaiteilija Matti Mattsonin rintakorujen muotokielestä sekä karkkilalaisesta Koivisto Studiosta, jossa toimii korumuotoilija-puuseppä pariskunta.

Amanuenssin oma koruaarre on 1800-luvulta peräisin oleva kaulakoru, joka on tehty taskukellon liipotinsilloista.

– Käytän sitä juhlallisissa tilaisuuksissa. Koru on kulkenut suvussa aina vanhimmalle tyttärelle.

Usein korun arvokkuutta lisää siihen liittyvä tarina ja tunne. Korujen ja kellojen tarinat kiinnostavat erityisesti Järviniemi-Raekalliota, niin myös Museo Kruunua, jonka Holvi-tiedostoon voi kuvata omia korujaan ja ehdottomasti myös niihin liittyviä tarinoita.

Järviniemi-Raekallion ja hänen miehensä Pietari Raekallion kodissa asuvat koirakaverukset Penni ja Lycka. Ne pitävät huolen, että vapaa-ajalla harrastetaan koirailua eikä työtä.

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Mainos: Mediatalo Keskisuomalainen

Vaalimainoksesi mukana bussimatkoilla ja aamupalapöydissä

Etusivulla nyt

Luetuimmat