Pahantorjuja – Vihdin elokuvajuhla haluaa muistuttaa, että maailmassa on paljon hyviä asioita, joiden puolesta kannattaa taistella

Kaksipäiväistä elokuvajuhlaa vietetään Vihdin kirkonkylässä elokuussa. Päänäyttämöinä ovat Vihdin Kino ja kesäteatteri.

Pahantorjuja - elokuvajuhlaa vietetään Vihdin Kirkonkylässä 5.–6. elokuuta.

Kaksipäiväisen tapahtuman ohjelmistossa on seitsemän elokuvaa, joista neljä on kotimaista. Elokuvista yksi on suunnattu lapsille ja kaksi elokuvaa nähdään myöhäisnäytöksinä.

Tapahtuman päänäyttämönä on Vihdin Kino. Myöhäisesitykset nähdään Vihdin Teatterin kesäteatterin näyttämöllä.

Pahantorjuja -elokuvajuhlan kantavana voimana on muistuttaa, että maailmassa on paljon hyviä asioita, joiden puolesta kannattaa taistella.

Juhlan taustalla olevan Pahantorjuja-työryhmän tavoitteena on luoda säännöllinen juhla, joka kerää yhteen elokuvia rakastavia ihmisiä ja elokuvan tekijöitä.

Tapahtumassa sekä katsotaan elokuvia että puhutaan ja keskustellaan niistä. Osallistujat pääsevät nauttimaan myös erilaisista oheisohjelmista.

Ensimmäisen elokuvajuhlan ohjelma oheistapahtumineen julkaistaan lähiaikoina. Samalla avataan lipunmyynti.

Tapahtumaa toteuttaa yhteistyössä työryhmä, Vihdin Kino ja Vihdin kulttuuripalvelut.

Pahantorjuja - elokuvajuhlassa on mukana näkökulmiltaan kiinnostavia elokuvia, jotka varmasti kirvoittavat keskustelua yleisössä. Mukana on myös elokuvia, joilla on jonkinlainen kytkös Vihtiin.

Vihdin elokuvajuhlien työryhmä on tavannut toisiaan juhlien suunnittelun merkeissä maaliskuun alusta lähtien säännöllisesti lähitapaamisissa tai etäyhteyden kautta.

Elokuvajuhlan runko on yhteisissä tapaamisissa muovautunut vilkkaissa keskusteluissa vähitellen valmiiksi.

Vihdin elokuvajuhlan nimen työryhmä keksi Vihdin Vanjoen rannalta Ryönän tilan mailta löytyneestä kivestä, johon on uurrettu omalaatuinen "tikku-ukon" kuva. Kyseessä on Pahantorjuja-kivi, jota paholaisenkarkotuskiveksi tai pelotinkiveksikin sanotaan.

Pahantorjuja-kuvion uskotaan kulkeutuneen Vihtiin 1300-luvulla liikkuneiden novgorodilaisten myötä. Kuviota on pidetty

muun muassa karjan suojaksi piirrettynä taikamerkkinä tai on arveltu sen varjelleen vaimoja hedelmättömyydeltä.

Vanhojen bysanttilaiskristillisten vertauskuvien sanakirjasta löytyy samanlainen ristimuoto, "kolmikärki-haarukkaristi".

Neliosainen kolmikärki-haarukkaristi, jota tiedetään käytetyn muun muassa ehtoolliseen viittaavana sinettikuviona, on itäistä alkuperää. Se tunnetaan Egyptistä ja Syyriasta jo varhaisilta kristillisiltä vuosisadoilta.

Etusivulla nyt

Luetuimmat