Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Kolme sukupolvea Ihamuotiloita opettanut koulu loppui – Kartanonherra Risto Ihamuotila on harmissaan "Oppilaat ovat viihtyneet ja oppineet hyvin"

Luku Ihamuotiloiden ja Histan historiaa päättyy, kun Nuuksion koululle jätettiin jäähyväisiä.

Histan tilan isäntä Risto Ihamuotila, 83, on selvästi harmissaan. Hän joutui jättämään jäähyväiset Nuuksion koululle, jossa aloitti koulutiensä 1945. Alkuopetusta koulussa ovat saaneet myös edellinen ja seuraava sukupolvi Ihamuotiloita, niin Risto Ihamuotilan isä kuin kolme lastakin.

Ihamuotila avasi jäähyväisjuhlassa koulun historiaa, koska koulun perusti 1905 hänen isoisänsä Artturi Ihamuotila hankkimansa Histan tilan maille.

– Täällä oli torppareita ja heillä kuten kartanoon hankituilla työmiehillä oli suuret perheet, mutta ei mahdollisuuksia suomenkieliseen koulutukseen. Kun Espoon kunta piti suomenkielistä koulua tarpeettomana, päätti Artturi perustaa koulun itse.

Pieni koulurakennus rakennettiin Histan tilan puista, ja koulu toimi yksityisellä rahoituksella yli 20 vuotta, kunnes vuonna 1926 Espoon kaupunki suostui ottamaan koulun hoitaakseen. Vuonna 1952 valmistui nykyinen Nuuksion koulurakennus, johon oppilaat siirtyivät.

Ihamuotila ei hyväksy koulun lakkauttamisen perusteluja. Hänen mukaansa päätöksenteossa tulisi ottaa huomioon myös lasten näkökulma ja perheiden kokemukset.

– Voisi ajatella, että Espoossa voisi olla pienempiäkin kouluja. Voitaisiin verrata, miten koululaiset viihtyvät pienissä kouluissa verrattuna isompiin, kun suhde opettajiinkin on läheisempi. Nuuksion koulussa on ollut tilanne, että oppilaat ovat viihtyneet ja oppineet hyvin.

Omat muistot liittyvät ajan kovaan koulukuriin, muun muassa siihen, miltä isku karttakepillä näpeille tuntui.

– Kunta otti koulun vastatakseen vuonna 1926, mutta isoäiti Hilda jäi koulun johtokunnan puheenjohtajaksi. Isoäiti tuli välillä seuraamaan opetusta myös silloin, kun minä ja veljeni Jaakko kävimme koulua. Meistä tuntui kiusalliselta, kun mummi istui takapenkissä, Ihamuotila muistelee.

Hän kertoo koulun lakkauttamisen tuntuvan oudolta myös siksi, että alueella on paljon nuorehkoja perheitä ja ”alue kasvaa väkisinkin”.

– Isä lahjoitti tontin Espoon kaupungille sillä ehdolla, että tontilla harjoitetaan suomalaista kansakoulutoimintaa. Nyt tämä ehto ei enää pidä paikkansa. Täytyy ottaa yhteyttä kaupunkiin ja kysyä, mitkä heidän suunnitelmansa ovat.

Osittain Histan tilan maista on kysymys myös Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavassa.

Kaava hyväksyttiin osittain marraskuussa 2021, mutta esimerkiksi Myntinmetsä ja osia Histasta jätettiin kaavan ulkopuolelle.

– Kun oikorata syntyy, on selvää, että tänne täytyy tulla asutusta. Histan aseman paikka olisi suunnilleen Ämmässuon kohdalla moottoritien toisella puolella ja asutusta tulisi siihen ympärille, meidänkin alueelle.

Hän näkee etätyön yleistymisen myös lisänneen luonnonläheisten alueiden vetovoimaa.

– Jos Espoo kasvaa, se ei voi kasvaa vain Etelä-Espoossa. Histasta voisi tulla uusi Tapiola, jossa olisi väljyyttä. Tapiola on muuttunut korkean rakentamisen myötä siitä, mitä se aikanaan oli.

– Meidän käsityksemme mukaan Espoossa on paljon nuoria perheitä, jotka asuisivat mielellään lähellä luontoa.