Rakastu Vihdin kirkonkylän raittiin: värikkäitä taloja ja kiinnostavaa historiaa

Vihdin kirkonkylän poikki kulkee tie, jonka varrella uusi ja vanha ovat sulassa sovussa.

Se alkaa seurakuntatalolta ja johdattaa joko uudelle tai vanhalle kirkolle. Se on Vihdin kirkonkylän päätie, raitti.

Monesti raitti on hiljainen; ehkä on eläkeläinen kävelyllä, etätyöläinen ulkoiluttamassa koiraa tai ruokatuntilainen kiirehtimässä lounaalle. Toisina hetkinä se on täynnä elämää. Koulu on päättynyt ja yläkouluikäiset lähtevät kukin omaan suuntaansa. Tai musiikinystävät vaeltavat sankoin joukoin kuuntelemaan kirkkokonserttia. Tai on elokuu ja Vihdin suurimman tapahtuman, Wuosisatamarkkinoiden, aika.

– Kirkonkylä on ihana ja kaunis. Rauhallinen mutta elävä pikkukylä. Historiaa on paljon, sulassa sovussa uuden kanssa, sanoo Sirpa Niemi, Vihti-opas ja kotiseutuyhdistys Vihti-Seuran rahastonhoitaja. Hän osoittaa ensin uutta koulukeskusta, sitten sen vieressä mäennyppylällä nököttävää makasiinimuseota.

Makasiini on rakennettu vuonna 1811. Vihdin museo pitää makasiinia avoinna tilauksesta ja sen edessä on kivipuisto Gadoliniitti. Vihdin museo puolestaan muuttaa parhaillaan tien toiselle puolelle: upeaan Kuntala-rakennukseen, joka on rakennettu vuonna 1911 ja joka oli Vihdin ensimmäinen kunnantalo.

Museonjohtaja Heidi Tammelin kertoo, että ovet museon uuteen rakennukseen avautuvat tämän vuoden aikana. Museon uusi perusnäyttely rakennetaan kertomaan Vihdin historiasta ihmisten tarinoiden kautta.

Tarinoita on raittikin tulvillaan.

Sirpa Niemi näyttää: tuossa keltaisessa talossa asui aikanaan satulaseppä ja tuossa punaisessa huonokuuloinen postineiti, joka myi uskonnollisia lehtiä eikä kuullut kieltäviä vastauksia. Vaaleansinisen puukaunottaren on rakennuttanut apteekkari Gulin, jolla oli apteekissaan harvinainen tisurin huone ja pihallaan yksi Vihdin ensimmäisistä henkilöautoista.

Rauhallinen mutta elävä.

Myös nykyinen taidetalo Siirilä on alkujaan rakennettu apteekiksi 1800-luvun lopulla. Säästöpankki osti talon 1900-luvulla ja myöhemmin talossa on toiminut myös Etelän Maitokunnan baari, Kelan konttori, kirjasto. Taidetalon naapurista Niemi kertoo: – 1920-luvulla perustettu Vihdin kauppatalo oli 1930-luvulla Suomen suurimpia sisämaan liikkeitä.

Tässä vaaleanpunaisessa kivitalossa on edelleen yritystoimintaa. Sen takaa pilkistää punainen puutalo, yksi kirkonkylän vanhimpia taloja.

– Se on Liukkaan talo, yksi Niuhalan kylän kantatiloista Myyrin ja Kuortilan lisäksi.

Seuraavana raitilla on vuonna 1908 valmistunut meijerin talo, jossa tehtiin Vihdin viiliä ja juustoja. 1950-luvulla raitti oli oikea pankkien keskittymä: oli Kopin talo meijeriä vastapäätä ja lisäksi Säästöpankin, Osuuspankin ja Sypin talot.

– On tämä melkoinen pankkikylä ollut, Niemi naurahtaa.

Pankit ovat lopettaneet, mutta jotain on pysynytkin: elokuvateatteri on avautunut ensi kertaa 1940-luvulla ja toimii edelleen samassa rakennuksessa.

Tie päättyy Kirkkoniemeen, joka on saanut nimensä Pyhän Birgitan kirkon mukaan. Kirkko rakennettiin 1500-luvulla, mutta maaperä oli huonosti kantavaa ja rakennus alkoi rappeutua heti.

– 1700-luvulla pitäjänkokous päätti uuden kirkon rakentamisesta ja se valmistui 1772. Vanhan kirkon osia myytiin huutokaupalla: esimerkiksi Laatan tilan navetassa on ovia vanhasta kirkosta, Niemi kertoo ja jatkaa: – Uudenmaan neljästätoista keskiaikaisesta kivikirkosta tämä on ainoa, joka on raunioina.

Tarpeeton vanha kirkko ei silti ole. Se on nähtävyys, jota on kuvattu taiteessakin: esimerkiksi Magnus von Wrightin maalauksessa Vihdin kirkon rauniot kuutamossa. Kirkko on Niemen mukaan myös edelleen suosittu vihkikirkko ja seurakunta järjestää siellä tapahtumiakin.

Rauniokirkon naapurissa tapahtuu myös: kesäteatteri on toiminut Kirkkoniemessä vuodesta 1986.

– On hienoa, että kesäteatterilla järjestetään nykyään myös konsertteja, Niemi kiittää.

Ja parhaillaankin joku konsertoi.

– Täällä vanhan kirkon liepeillä on oikea satakielen laulumaa, Niemi hymyilee ja istuu kesäteatterin katsomoon kuuntelemaan linnunlaulua. Puiden takana siintää Kirkkojärvi.

Etusivulla nyt

Luetuimmat