Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Esikoiskirja | Nummelasta kotoisin olevat kaverukset kirjoittivat lastenkirjan pyykkipäivän mysteeristä – syntyi tarina ystävyydestä ja ennakkoluulojen murtumisesta

"Moni hyvä sukka on kadonnut jälkiä jättämättä puhtaiden pyykkien riveistä eikä ole koskaan enää palannut."

Mitä pyykkipäivänä tapahtuu? Minne parittomat sukat päätyvät? Syökö pesukone oikeasti sukkia? Voiko pariton sukka saada aikaiseksi mitään hyvää?

Vihdin Nummelassa nuoriksi aikuisiksi saakka varttuneet Joni Rahkola ja Mikko Ekqvist ovat ottaneet tästä selvää.

Kaverukset kirjoittivat lastenkirjan pyykkipäivän mysteeristä. Jutun alussa on poiminta Rahkolan ja Ekqvistin esikoiskirjasta Sukka Sininen ja pyykkipäivän katoamistemppu.

Sukka Sininen ja pyykkipäivän katoamistemppu on tarina oman itsensä voittamisesta, erilaisuudesta, ystävyydestä ja ennakkoluulojen murtumisesta.

– Kukaan ei selviä täällä yksin. Apua voi saada yllättävistä paikoista; kuten vaikkapa kaappikellolta tai koiralta, Mikko Ekqvist sanoo hymyillen.

Pariton sukka voi opettaa meille niin paljon.

Lastenkirja Sukka sininen ja pyykkipäivän katoamistemppu on suunnattu yli neljävuotiaille. Rahkola ja Ekqvist uskovat sen toimivan myös vanhemmille lapsille. Ehkäpä aikuisillekin?

– Se on pieni suuri tarina. Ystävyydestä, toveruudesta, avunannosta ja avun vastaanottamisesta. Näitä asioita me kaikki tarvitsemme, helsinkiläistyneet esikoiskirjailijat sanovat toistensa lauseita täydentäen.

Sukka Sinisen ja muiden pyykkinarulla roikkuvien vaatteiden, kuten supersankari-t-paidan rohkeudesta ja yhteistyöstä lukija saa maistiaisia heti tarinan alkumetreillä. On myös ratkaistava, voiko perheen koiralta tulleeseen yllättävään avuntarjoukseen luottaa.

Kirjassa Rahkolan lyyrikon taidot kuljettavat tarinaa rytmikkäästi eteenpäin, kun vaatteet kajauttavat ilmoille aina pesun jälkeen "Pyykkilaulun".

Kirjoittaminen, suomen kieli ja tarinat ovat aina kiehtoneet sekä Ekqvistiä että Rahkolaa. Vuonna 1984 syntyneet kaverukset tutustuivat toisiinsa yläasteella Nummelanharjun koulussa.

– Äidinkielen tunnit olivat ainoita, joilla olin hereillä vapaaehtoisesti, suomen kieltä aikuisille maahanmuuttajille työkseen nykyään opettava Ekqvist veistelee.

Sekä Ekqvistin opettajan ammatista että Rahkolan aiemmasta lastenohjaajan työstä on kirjan kirjoittamisessa ollut etua.

– Olen pyrkinyt kirjassa hyödyntämään suomen kielen rikkautta, Ekqvist sanoo.

– Lasten maailmaan on ollut helppo samaistua, vaikka meillä kummallakaan ei ole omia lapsia, parhaillaan yhteisöpedagogiksi opiskeleva Rahkola jatkaa.

Idea lastenkirjan kirjoittamisesta lähti Ekqvistin syntymäpäiväjuhlista joitakin vuosia sitten.

– Yksi yhteinen tuttavamme saapui juhliin eriparisukissa. Sanoin Mikolle, että haluan puhua sun kanssa tästä aamulla. Mulla on idea, Rahkola muistelee hymyillen.

– Pariton sukka voi opettaa meille niin paljon, ystävykset Ekqvist ja Rahkola summaavat kirjansa tarinaa naurussa suin.