Kysely | Korona-aika on heijastunut vihtiläisten hyvinvointiin, hyvässä ja huonossa: "Elämä muuttunut ilottomaksi"

Kaksi vuotta kestänyt korona-aika on vaikuttanut myös vihtiläisten hyvinvointiin. Vihdin Uutiset kysyi viikko sitten lukijoita verkkokyselyssä, miten poikkeusaika on vaikuttanut heidän fyysiseen ja mielen hyvinvointiin.

Enemmistö vastaajista koki, että korona-aika on vähentänyt toimeliaisuutta ja liikuntaa.

– Ennen oli päivät täynnä sosiaalista kanssakäymistä. Päivät liikkuvaa työtä asiakkaiden luona. Illat harrasteissa joukkuelajien äärellä. Nyt aamusta iltaan kotona. Karmeaksi harmaaksi puuroksi vaihtunut arki.

– Olin ennen innokas ryhmäliikkuja. Nyt salit joko kiinni tai rajoitetulla osallistujamäärällä, jolloin ei mahdu mukaan. Suosikki tanssikoulukin lopetti. Liikunta jäänyt olemattomiin.

– Riskiryhmäläisenä on pitänyt olla poissa kaikista ryhmäliikuntatilaisuuksista. Ainoa tapa on ollut liikkua kävellen. Valitettavasti Nummelanharjun metsätkin raiskattiin, joten sekään ei enää tunnu mukavalta paikalta. Toisin sanoin ei ole paikkaa missä rauhoittua työpäivän jälkeen.

Erityisesti ohjattujen harrastusten ja ryhmäliikunnan puute on monien mielestä ollut iso heikennys fyysiselle hyvinvoinnille.

– Sairaana ihmisenä olen ennen käynyt säännöllisesti uimassa ja vesijumpassa. Tämä ollut 2 vuotta mahdotonta.

– Paras liikuntamuotoni nivelvaivaisena on vesijumppa ja uinti. Hallin ollessa kiinni kuntoni on suorastaan romahtanut. Ja talvella liukkaus estää kävelemisenkin.

– Jatkuvat rajoitukset vievät mahdollisuuden harrastaa normaaleja asioita. Uusien harrastusten etsiminen on ollut turhauttavaa kun ei tiedä milloin kielletään mitäkin.

– Salille ei pääse tai sitten ei uskalla mennä kun pelottelu on ollut niin suurta.

– Painoa tullut lisää. Kunto heikentynyt kun harrastaminen, joukkueurheilu ja salit olleet vaihtelevasti mahdollisia.

Toisaalta osa vastaajista koki, että korona-aika on parantanut fyysistä hyvinvointia. Vastauksissa nousi esille etätyön edut. Etätyö on tuonut päivään lisää vapaa-aikaa, jonka moni kertoo käyttäneensä omaan hyvinvointiin.

– Siirtyminen etätöihin vapautti aikaa työmatkustuksesta (2-3h/päivä) ja olen käyttänyt sen ajan liikuntaan.

– Ei ole tarvinnut lähteä aamuvarhaisella autoilemaan pääkaupunkiseudulle vaan on saanut rauhassa syödä aamiaisen ja sitten ryhtyä etätöihin ilman kiirettä ja stressiä.

– Etätöiden vuoksi saa nukkua pitempään eikä tarvitse jonottaa ruuhkissa toimistolle. Ei ole läheskään niin väsynyt, kun saa nukkua tarpeeksi.

– Enemmän aikaa liikkumiselle kun työmatkojen aika säästyy. Lounastauolla voi käydä tekemässä hetken lumitöitä tai tehdä pienen happihyppelyn. Se auttaa jaksamaan sisätöitä.

– Etätyöaikana jää enemmän aikaa itsestään huolehtimiselle mm. liikunnan muodossa, kun yli kolmen tunnin päivittäinen työmatka jää pois.

Moni vastaaja kokee korona-ajan vaikuttaneen negatiivisesti mielen hyvinvointiin ja mielialaan. Vastauksissa nousi esille yksinäisyys.

– Yksinäistä puurtamista. Jokainen päivä samanlainen. Johan lyö mielen maihin vailla mitään iloa missään. Elämä on muuttunut ilottomaksi ja yksinäiseksi.

– Koronan myötä minusta on tullut yksinäinen ja sulkeutunut. Myöskään parisuhdetta ei pysty löytämään koska kukaan ei tapaa ketään missään.

– Eläkeläisen kontaktit ovat vähentyneet. Olemme kaksin mieheni kanssa 24/7. Missään ei käydä, kukaan ei tule käymään. Olen masentunut ja kiukkuinen ja ikävä ihminen.

– Mieliala vaihtelee, välillä pinna kireällä ja tuntuu ettei korona lopu ikinä, epävarmuus tulevasta.

– Olen masentunut ja passivoitunut.

– Viimeiset kaksi vuotta ahdistanut ja pelottanut aivan järjettömästi. Mitä enemmän uutisia lukee niin ahdistus vaan kasvaa. Lapset alkaneet pelkäämään kuolemaa, pelkäävät jos kantavat koronaa ja tartuttavat jonkun.

– Jatkuvat rajoitukset masentavat ja sulkevat kotiin. Ystäviin ja sukulaisiin välit etääntyneet.

– Jatkuvien lomautusten ja rajoitusten takia mielen hyvinvointini on ollut laskusuunnassa kahden vuoden aikana. Epätietoisuus siitä, milloin pääsen takaisin töihin ja huoli toimeentuloni osalta ovat suurimmat syyt tähän.

Toisaalta osa vastaajista kokee korona-ajan parantaneen mielialaa. Etätyö ja elämän rauhoittuminen on joillekin ollut voimaannuttavaa.

– Mieliala on paljon rauhallisempi ja ei ole stressiä kiireestä 5 päivänä viikossa. On jäänyt joka päivä kaksi tuntia enemmän aikaa itselle kotona työmatkojen jäätyä pois.

– Itselleni korona-aika on ollut pelkästään hyväksi, ei ole vaikuttanut esimerkiksi työtilanteeseen muuten kuin aiemmin mahdottomana tuntunut etätyö mahdollistuikin ja on sujunut hyvin.

– Hyvällä tapaa siinä mielessä että saan olla enemmän perheen kanssa. Näen lapsia enemmän kuin ennen koronaa.

– Mieleni voi paljon paremmin nyt, kun ei vakavasti unihäiriöisenä ole stressiä aamuheräämisestä, kun etätyöaikana ei tarvitse kiiruhtaa aikaiseen julkiseen liikenteeseen.

– Henkilökohtaisesti mieliala parantunut. Mutta alkanut harmittaa tuo turha vouhkaaminen koronan kanssa. Milloin suomalaisista tuli vouhkaajia, kun yleensä jalat tukevasti maassa.

Kysely

Näin vastaajat ovat ylläpitäneet hyvinvointiaan

Kyselyssä lukijoita pyydettiin myös kertomaan, millä keinoin he ovat pyrkineet ylläpitämään mielen hyvinvointia korona-aikana.

Luonnossa liikkuminen korostui monissa vastauksissa.

– Ulkoilemalla ja tapaamalla vain lähimpiä perheenjäseniä ja ystäviä. En muutoinkaan käy yökerhoissa yms., niin ei korona-aika ole valtavasti poikennut normaalielämästä.

– Olen muutoinkin kotoilija ja omalla mökillä kävijä.

– Ulkoilemalla, kuuntelemalla musiikkia ja olemaan yhteyksissä ystäviin.

– Fyysisellä aktiviteetilla (kävelylenkkejä päivittäin, kuntosalilla käynti).

– Luonnossa liikkumisesta saan voimaa.

Myös perheen ja ystävien merkitys nousi esille monissa vastauksissa.

– Nauttimalla yhdessäolosta perheen kanssa.

– Näkemällä kavereita ja sukulaisia. Kerran viikossa ihmisiä tavaten ei kuitenkaan korvaa aiempaa elämääni, jossa sai olla kaikki päivät ja kaikki illat ihmisten kanssa tekemisissä.

Moni vastaaja kertoo korona-aikana saaneensa iloa myös kirjoista.

– Pääasiassa kirjat, äänikirjat viihdyttävät.

– Kirjastossa on niin paljon kirjoja, ettei kaikkia ennätä edes lukea!

– Olen tutustunut äänikirjoihin ja innostunut niistä.

Myös mielekäs puuhastelu koettiin tärkeäksi.

– Olen nauttinut omasta ajasta, eli oppinut laiskottelemaan. Järjestelemällä papereita ja albumeja, kirjoittelemalla elämästäni jne.

– Käyn työssä, vietän aikaa kaverieni kanssa etänä, harrastan liikuntaa sekä katselen leffoja.

– Kotona on aina kaikenlaista puuhailtavaa. Olen remontoinut keittiötä.

– Olen innostunut kokkailemaan ja kokeilemaan uusia reseptejä.

– Aina kun vain voi, käyn ryhmäliikunnassa ja Hiiden opiston ryhmissä opiskelemassa.

– Lautapelit ovat hyvää ajanvietettä.

Osa vastaajista kertoi pyrkivänsä tietoisesti ajattelemaan positiivisesti.

– Yritän ajatella positiivisesti, nauttia ihan pienistä arkisista asioista.

– Yritän elää hetkessä ja liikkua paljon. Tuntuu, että tällä hetkellä kansa on jakautumassa kahtia rokotusten ja rokotuspassin puolustajiin ja vastustajiin. Itse en paasaa esimerkiksi somessa rokotusten puolesta, tai vastaan, enkä seuraa kirjoitteluja ja kommentointeja.

– Suhteellisuudentaju, elämä jatkuu kun kerran hengissä ollaan.

– Toivonut vain kovasti, että tämä joskus loppuisi ja tästä painajaisesta saisi herätä.

Etusivulla nyt

Luetuimmat