Korona on vienyt Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen henkilöstön tiukille, ammattilaisista pulaa – Pelastusjohtaja: ”Marssiväsymystäkin on näkynyt”

Yhtään ihmistä ei ole jäänyt pelastamatta, vakuuttaa Länsi–Uudenmaan pelastuslaitoksen pelastusjohtaja Veli-Pekka Ihamäki kerratessaan laitoksen viime vuoden henkilöstötilannetta.

Korona on kuitenkin vienyt pelastuslaitoksen henkilöstön tiukille. Päivittäisvalmiuden ylläpito kaikilla paloasemilla oli haastavaa, kun koronaeristykset ja karanteenit aiheuttivat poikkeuksellisen paljon poissaoloja.

Palomiesmarkkinoilla on suuri pula ammattilaisista. Ihamäki kertoo, että viime kesäksi olisi tarvittu 40 vuosilomasijaista, mutta saatiin kahdeksan. Kesästä selvittiin olemassa olevalla väellä ja sillä, että ensihoitoon otettiin vähän enemmän sijaisia.

Poissaolojen paikkaamiseksi henkilöstöä on siirretty paloasemien välillä jopa kesken työvuoron. Lisäksi paikalla ollut henkilöstö on tehnyt paljon ylitöitä.

– Niissäkin on kuitenkin tullut työaikalait vastaan ja marssiväsymystäkin on näkynyt, Ihamäki sanoo ja kiittää lämpimästi henkilökuntaa jaksamisesta.

Henkilöstövaje on käytännössä tarkoittanut sitä, että toiminta on pidetty yllä minimimiehityksellä.

– Koko vuonna vain seitsemän työvuoroa on ollut niin, ettei päästy minimivahvuuteen, 13 vuorolla mentiin osa ajasta alle minimivahvuudella, Ihamäki kertoo.

Myös sopimuspalokunnat ovat osa alueen pelastustoimen järjestelmää. Ihamäki painottaakin niiden merkittävää osuutta palvelujen tuottamisessa.

Henkilöstövajeella on pelastuslaitoksella melkoinen hintalappu. Viime vuoden tulos, noin 50 miljoonan euron budjetti meni muuten varsin nappiin, mutta ylittyi henkilöstökulujen takia noin 1,3 miljoonaa euroa.

Korona ei ole vielä hellittämässä otettaan ja odotettavissa onkin, että henkilöstön poissaolot jatkuvat edelleen. Ihamäki sanoo, että pelastamatta ei tänäkään vuonna jätetä, vaan tiukkoihin tilanteisiin on tehty hätäsuunnitelmia.

– Meillä on myös muuta henkilöstöä, kuin ensihoitajia ja palomiehiä, joka voidaan nostaa kenttätöihin, hän sanoo. – Lisäksi ennakoimme jo nyt kesää, ja vuosilomasuunnittelu pyöritetään mahdollisimman tasaisesti.

Viimeinen, mutta olemassa oleva vaihtoehto on Ihamäen mukaan myös se, että pienennetään yksiköiden vahvuuksia.

– Normaali pelastusyksikön vahvuus on 1+3, jos muu ei auta, pienennetään se 1+2:een. Tilanteen pahentuessa jouduttaisiin jopa sulkemaan paloasemia, mutta silloinkin se tehtäisiin etukäteissuunnitelmien mukaan siten, että alueellinen kattavuus olisi mahdollisimman hyvä. Tällöin joukkoja hälytettäisiin kauempaakin siten, että pelastushenkilöstöä olisi riittävästi auttamassa.

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella oli pelastustehtäviä vuonna 2021 kaikkiaan 8 317, mikä on neljä tehtävää vähemmän kuin edellisvuonna. Ensihoitoyksikön hälytysten määrä sen sijaan kasvoi yli kymmenen prosenttia.

Lohjan, Karkkilan, Siuntion ja Vihdin alueilla ensihoitohälytyksiä oli yhteensä 13 800 (vuonna 2020: 13 175) ja Hangon, Inkoon sekä Raaseporin alueilla ensihoitohälytyksiä oli yhteensä 6 902 (2020: 6874).

Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksen alueella kuoli kolme ihmistä tulipaloissa vuonna 2021. Pelastuslaitos hälytettiin liikennepelastustehtäville yli tuhat kertaa. Vahingontorjuntatehtävien määrä pieneni, koska voimakkaita myrskyjä ei ollut.

Etusivulla nyt

Luetuimmat