Ylisuuri D-vitamiinilisä ei ehkäise näitä kansantauteja, selviää suomalaistutkimuksesta

Suosituksia merkittävästi suurempien D-vitamiiniannoksien käyttö ei näytä pienentävän sydän- ja verisuonitautien tai syöpien tai niihin kuolemisen riskiä ikääntyneillä, ilmenee vastikään julkaistusta suomalaistutkimuksesta. Itä-Suomen yliopiston Finnish Vitamin D Trial (FIND) -tutkimuksessa ylisuuren D-vitamiinilisän vaikutusta seurattiin viiden vuoden ajan.

Tulosten perusteella tutkijat eivät pidä perusteltuna syödä suosituksia suurempia D-vitamiinilisiä, jos D-vitamiinitaso on riittävä. Valtaosalla tutkittavista ei ollut ennen runsaan lisän nauttimista D-vitamiinin puutetta.

Väestötutkimuksissa elimistön matala D-vitamiinipitoisuus on yhdistetty monien kroonisten sairauksien ja myös ennenaikaisen kuoleman suurempaan riskiin. Tällaisista havainnoivista tutkimuksista ei kuitenkaan voi suoraan päätellä sitä, voiko D-vitamiinilisää käyttämällä vähentää sairauksien tai kuoleman riskiä.

Siksi 2010-luvun alkupuolella alkoi useissa maissa suuria D-vitamiinitutkimuksia, siitä, vaikuttaako suosituksia suurempi D-vitamiiniannos sairauksien ilmaantumisen riskiin. Vuosina 2012–2018 tehty FIND on yksi näistä tutkimuksista.

Finnish Vitamin D Trial (FIND) -tutkimuksen tulokset on nyt julkaistu amerikkalaisessa The American Journal of clinical nutrition -lehdessä.

Tutkimuksessa 2 495 ikääntyvää jaettiin viiden vuoden ajaksi joko lumevalmisteryhmään tai ryhmiin, jotka saivat joko 40 tai 80 mikrogrammaa D3-vitamiinia päivässä. Satunnaistetuissa ryhmissä oli 60 vuotta täyttäneitä miehiä ja 65 vuotta täyttäneitä naisia.

Kaikki tutkittavat saivat halutessaan käyttää omaa D-vitamiinivalmistettaan korkeintaan 20 mikrogrammaa vuorokaudessa, mikä oli tutkimuksen alussa suositus tälle ikäryhmälle.

Tutkittavilla ei ollut tutkimuksen alussa sydän- tai verisuonitautia tai syöpää. Nämä kansansairaudet olivat tutkimuksen päätutkimusaiheita.

Tutkittavilta kerättiin tutkimuksen alussa ja sen aikana tutkimuslomakkeilla kattavasti tietoa muun muassa elintavoista, ravitsemuksesta, sairauksien riskitekijöistä sekä sairauksien ilmaantumisesta. Tieto sairauksien ilmaantumisesta ja kuolemista saatiin myös kansallisista terveysrekistereistä. Noin viidesosalle satunnaisesti valituista tutkittavista tehtiin tarkempia tutkimuksia ja heiltä otettiin verinäytteet.

Viiden vuoden aikana tutkittavista 119 sairastui sydän- ja verisuonitautiin, 129 tutkittavalla diagnosoitiin syöpä ja 19 menehtyi.

Tapahtumien määrissä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä.

Suuret D-vitamiiniannokset nostivat tutkittavien elimistön D-vitamiinitasoa, sitä enemmän mitä enemmän D-vitamiinia syötiin. Lumeryhmässä D-vitamiinitasot eivät viiden vuoden aikana merkittävästi muuttuneet.

Vain yhdeksällä prosentilla tutkituista oli ennen tutkimusta matala D-vitamiinipitoisuus.

Ylisuurista D-vitamiiniannoksista ei todettu toisaalta myöskään haittaa, sillä sivuvaikutuksissa ei ilmennyt eroja ryhmien välillä.

Suomalaisten keskimääräinen D-vitamiinin saanti on tutkijoiden mukaan 2000-luvun alkupuolelta lähtien parantunut, kun muun muassa kasvisrasvalevitteisiin ja nestemäisiin maitovalmisteisiin on sitä lisätty.

Tutkijat kehottavat kuitenkin edelleen turvaamaan tärkeän vitamiinin saannin etenkin talviaikaan, jos ruokavaliossa on vain vähän D-vitamiininlähteitä.

Aikuisväestölle suositellaan 10 mikrogrammaa/vrk D-vitamiinilisää, 75-vuotta täyttäneille suositus on 20 mikrogrammaa/vrk.

Etusivulla nyt

Luetuimmat