Yksinäisyyttä kokenut Laura Tonteri auttaa nyt muita: "Haluan auttaa vuorostani, koska olen saanut itse apua vaikeissa elämänvaiheissa"

Nummelainen Laura Tonteri on tyttärensä Leean kanssa iloinen parivaljakko, joiden seurassa viihtyy.. Tarja Omenainen

Tarja Omenainen

Nummelalainen Laura Tonteri, 32, on puolitoistavuotiaan tyttärensä Leean kanssa iloinen parivaljakko, joka tykkää nukkua aamuisin pitkään, kun siihen on mahdollisuus. Leean isä Reko käy töissä ja lähihoitajaksi opiskellut Laura hoitaa Leeaa kotona.

Joulua perhe viettää Forssassa Lauran vanhempien luona. Tapaninpäivänä he menevät Helsinkiin Rekon sukulaisille.

– Omat lahjat annamme kotona Nummelassa ja yhteiset lahjat avataan Forssassa, jonne tulee joulupukki. Tämä on Leean ensimmäinen joulu, jolloin hän ymmärtää jotakin joulusta ja joulupukista. Yhtään en osaa sanoa miten hän reagoi kaikkeen, Laura naurahtaa.

Lauralle on sydämen asia auttaa muita ihmisiä. Joulun alla hän on aktivoitunut auttamaan ihmisiä, jotka kaipaavat akuutisti kodin tavaraa. Laura kerää tavarat somen kautta lahjoittajilta. Hän on myös perustanut vihtiläisille yksinäisten whatsapp -ryhmän, jonka ylläpitäjänä toimii. Hän haluaa auttaa vuorostaan, koska on saanut itse pyyteetöntä apua elämänsä vaikeissa tilanteissa.

– Meillä on ollut tilanteita, joissa olemme tarvinneet apua. Esimerkiksi Rekon työvuorojen takia en ole päässyt hakemaan EU:n ruoka-apukassia. Ystävälliset ihmiset toivat sen meille aivan koti-ovelle asti.

Tonteri on kokenut yksinäisyyttä elämässään. Oma kokemus yksinäisyydestä saa ymmärtämään muiden yksinäisyyttä ja arjen hankaluuksia. Hän auttaa muita avuntarpeessa olevia resurssiensa mukaan.

Epäilyjen lomassa palaa luotto ihmisten hyvyyteen.

Laura Tonteri

– Viimeisin kokemukseni yksinäisyydestä on vuodelta 2015, kun muutin Nummelaan Forssasta. Kaikki läheiseni asuvat Forssassa eikä Nummelassa ollut tuttuja. Tein vuorotyötä ja olin usein töissä, kun muut olivat vapaalla. Aikuisena on ollut vaikeampi tutustua uusiin ihmisiin. Yksinäisyyden kokemuksista kumpusi ajatus perustaa Vihtiin yksinäisille oma ryhmä.

Laura ja Leea käyvät usein kahvilassa yhdessä. Leea on kaikkien kahvila-asiakkaiden suosikki. Tarja Omenainen

Jokainen ihminen kokee yksinäisyyttä jossakin vaiheessa elämää. Jouluna ihmisten kokema yksinäisyys korostuu.

– Vaikka on perhe ja mies, voi silti olla yksinäinen. Äitinä tunsin yksinäisyyttä, kun en päässyt mihinkään. Hoitoapua tai vertaistukea en kaivannut. Kaipasin vain juttelemista toisen ihmisen kanssa.

Apua antaessaan Laura ei kysele motiiveja eikä pyydä tiliotteita nähtäväksi. Hän tarjoaa apuaan someryhmissä. Joskus hän on epäillyt avuntarvitsijan avuntarvetta, mutta aina luotto ihmisten hyvyyteen on säilynyt:

– Laitoin ryhmäjulkaisuun viestin, että puolitoistavuotias tyttö kaipaa sisätossuja ja lapasia rukkasten alle. Täysin vieras ihminen viestitti, että antaa minulle rahan tossuihin. Kieltäydyin ja sanoin, ettei uusia tarvitse ostaa. Hän halusi kuitenkin auttaa ja oli käynyt ostamassa tossut ja lisäksi sukkia. Hän toimitti ne postilaatikkoomme. Toinen ihminen lahjoittaa bambitossut ja lupasi kutoa lapaset. Lisäksi hän haluaa muistaa neitiä lahjapaketilla ja ommella vaatteita. Mahtavaa, että tällaisia ihmisiä löytyy! Epäilyjen lomassa palaa luotto ihmisten hyvyyteen.

Kommentoi