Vihtiläinen makedonianmänty pääsi jättiläispuiden kirjaan – rungon ympärys huikeat 264 cm

Suomen suurimpien puiden joukkoon päässyt makedonianmänty voi hyvin ja sen oksilla on paljon elämää. 1930-luvulla istutettu puu on nähnyt monet myrskyt ja selvinnyt tulipalosta 40 vuotta myöhemmin. Puuta hoidetaan huolella ja sen juurelle on mm. tarkoituksella jätetty neulaset maatumaan ja maaperää ravitsemaan. Ninnu Perälä

Ninnu Perälä

Nummelan Pika-Pesulan pihassa kasvaa Vihreät jättiläiset – Suomen suurimmat puut -kirjaan päässyt makedonian mänty. Tarina männyn takana on mielenkiintoinen, ja vie kuulijansa 1930-luvun Nummelaan, jolloin Nummelan Keskikujalla sijaitsi matkustajakoti.

Keskikuja 2:n nykyinen tontti oli tuolloin Kansanaho-niminen tila, ja sen länsikulma ulottui melkein nykyiseen Pisteenkaareen asti. Historiankirjojen mukaan ennen matkustajakodin rakentamista naapuritalojen asukkaat käyttivät rinnealueesta nimeä Haapain alusta, ja siinä laskettiin talvisin mäkeä.

Ilmeisesti jo niihin aikoihin joku istutti Keskikujan tontille makedonianmännyn taimen. Taimen, joka sittemmin kasvoi jättiläiseksi ja voi edelleen hyvin.

– Puu on meidän ilo ja onni. Mutta samalla vähän riesa, Outi Jokisuu sanoo ja kertoo nauraen komean puun neulasten tukkivan rännit.

Puu on kuitenkin täynnä elämää, ja ikkunasta on mukava katsella, kun oravanpojat kiipeilevät puun oksilla ja linnun poikaset asuttavat männyn runkoon kiinnitettyä linnunpönttöä. Puun myötä luonto on astetta lähempänä – aivan Nummelan keskustassa.

– Ensin se oli meille pelkkä mänty, mutta nyt paljon enemmän. Olemme eläneet tässä 1970-luvulta asti sulassa sovussa, Jokisuu sanoo.

Mänty on jo Jokisuidenkin aikana nähnyt monet myrskyt, ja yhden tulipalonkin se on kestänyt. Matkustajakoti nimittäin tuhoutui vuonna 1972 tulipalossa. Palon jälkeen tiloihin tehtiin liikehuoneistoja, ja siitä tuli myös Arto ja Outi Jokisuun koti, Arton vanhempien muutettua muualle.

– Onneksi puu säilyi! Outi Jokisuu huokaa ja kertoo pesulan asiakkaasta Ella Vuoriheimosta, joka kyseli, saisiko komeaa puuta käydä tarkastelemassa lähemmin.

– Huomasin puun ja kysyin, saisinko mitata sen. Ilmoitin löydöstäni ystävälleni, joka on ammatti-ihminen, Vuoriheimo sanoo ja kertoo oppineensa ystävältään paljon puista.

Suomen suurimpien puiden joukkoon päässyt makedonianmänty voi hyvin ja sen oksilla on paljon elämää. 1930-luvulla istutettu puu on nähnyt monet myrskyt ja selvinnyt tulipalosta 40 vuotta myöhemmin. Puuta hoidetaan huolella ja sen juurelle on mm. tarkoituksella jätetty neulaset maatumaan ja maaperää ravitsemaan. Tarja Omenainen

Vuoriheimo on kiertänyt ystävänsä mukana kaikenlaisilla puustoihin liittyvillä matkoilla ja retkillä ja kertoo niiden innoittamana tarkastelevansa nyt itsekin puita uudella tavalla.

Pesulan pihalla oleva makedonianmänty on rungon ympärykseltään 264 cm pitkä ja ansaitsee näillä mitoilla oikeutetusti paikkansa suurimpien makedonianmäntyjen listalta.

Vihreät jättiläiset – Suomen suurimmat puut -kirjan mukaan suurin mitattu makedonianmänty löytyy Valkeakosken hautausmaalta. Tämä jättiläinen on rungon ympärykseltään 321 cm.

Dendrologian seuran julkaisema jättipuita käsittelevä kirja rohkaisee lukijoita tekemään tutkimusretkiä Suomen suurimpien puiden luo. Kirja tarjoaa tietoa siitä, kuinka mahtaviksi niin alkuperäiset kuin viljellytkin puut voivat kasvaa.

– Pesulan pihalla on myös kaksi tosi kaunista hevoskastanjaa. Niitä oli alun perin kolme, mutta yksi on kaadettu, Vuoriheimo tietää.

Arto Jokisuun mukaan myös hevoskastanjat ovat vanhoja. Nyt Jokisuiden tontilla kasvaa myös omenapuita ja marjakuusia.

Vaivannäkö on kannattanut ja Jokisuiden isännöimä piha on palkittu Nummelan Killan järjestämässä Kaunein Piha -kilpailussa voittajan messinkilaatalla vuonna 2019.

– Kun taloa viimeksi maalattiin, haettiin oikeaa sävyä nimenomaan tontin havupuista, Outi Jokisuu kertoo.

Tiesitkö?

Mikä ihmeen makedonianmänty?

Vihreät jättiläiset – Suomen suurimmat puut -kirjan mukaan makedonianmänty kasvaa alkuperäisenä Balkanin niemimaalla useilla pienehköillä erillisalueilla.

Se on tyypillinen vuoristojen puu, joka kasvaa jokseenkin puhtaina yksijaksoisina metsinä.

Se voi luontaisella levinneisyysalueillaan saavuttaa 27–34 metrin pituuden ja 125–190 cm rinnankorkeusympärysmitan.

Jos makedonianmännyt ja jättiläispuiden bongaus kiehtoo, kannattaa suunnata myös naapurikuntiin, joista löytyy myös isoja makedonianmäntyjä.

Kirjassa on mainittu mm. Karjalohjan Tammiston arboretum sekä Salon Hornin puisto. Nämä eivät kuitenkaan vedä vertoja Nummelan männylle.

Kommentoi