Nämä 5 asiaa yhdistävät pitkään eläviä eläkeläisiä – Jo siivilisääty voi ennustaa tulevaa

Avioliitossa elävä, terve, hyvätuloinen ja työssä käynyt nainen saa vanhuuseläkettä todennäköisesti muita pidempään. Korkein riski menehtyä on matalatuloisella työkyvyttömyyseläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneellä miehellä, selviää Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta.

Siinä tarkasteltiin Suomen suurimman ikäluokan kuolevuutta vuosina 2007–2020. Nämä vuonna 1947 syntyneet ovat kuluvana vuonna 74-vuotiaita.

Tiedotteessa muistutetaan, että tulokset ovat keskiarvoja. Vanhuuseläkepäivien pituutta ennakoivat sukupuoli, siviilisääty, terveys, työssäkäynti ja eläketaso. Ryhmien sisällä on kuitenkin suurta vaihtelua pitkäikäisyydessä ja terveydessä.

Naiset saavat miehiä todennäköisemmin vanhuuseläkkeestä pitkään. Naisten suhteellinen riski menehtyä seuranta-aikana oli yli puolet pienempi (55 prosenttia) kuin miehillä.

Siviilisääty näyttäisi tutkimuksen mukaan ennakoivan eläkeajan pituutta. Eronneiden suhteellinen riski menehtyä oli 60 prosenttia avioliitossa eläviä suurempi. Naimattomilla vastaava luku on 70 prosenttia.

Koulutusasteittain tarkasteltuna selviää, että vain perusasteen suorittaneilla on suurempi suhteellinen riski menehtyä kuin keskiasteen suorittaneilla.

Selviytymistodennäköisyys liittyy tiedotteen mukaan myös kuukausieläkkeen suuruuteen. Pienin suhteellinen riski menehtyä on heillä, jotka saavat korkeaa eläkettä. Terveyserojen yhteys tulotasoon on havaittu jo useista tutkimuksista.

– Suurituloisemmat elävät keskimäärin muita pidempään. Ryhmien sisällä on kuitenkin suurta yksilöllistä hajontaa, kertoo tiedotteessa erityisasiantuntija Niko Väänänen Eläketurvakeskuksesta.

Korkein riski menehtyä oli heillä, jotka ovat siirtyneet vanhuuseläkkeelle työkyvyttömyyseläkkeeltä. Riski korostuu etenkin miehillä.

Tutkimuksen tulos ei ole yllättävä, koska työkyvyttömyyseläkkeen edellytys on heikentynyt työkyky. Se on usein seuraus alentuneesta terveydentilasta.

Osa-aikaeläkkeeltä vanhuuseläkkeelle siirtyneillä oli suurempi selviytymistodennäköisyys kuin suoraan vanhuuseläkkeelle siirtyneillä. He ovat keventäneet työtaakkaansa työuran loppupuolella. Heillä on myös ollut vakaa työmarkkina-asema, joka saattaa selittää alempaa riskiä menehtyä.

Näin tutkimus tehtiin

Eläkkeelle siirtyminen ja kuolevuus -tutkimus

Selvitettiin eläkelajien ja taustamuuttujien yhteyttä vuonna 1947 syntyneen ikäluokan kuolevuuteen vuosina 2007–2020.

Taustamuuttujia olivat: eläkelaji, sukupuoli, eläkkeellesiirtymisikä, siviilisääty, koulutus, pitkäaikaissairastavuus, pitkäaikaistyöttömyys sekä eläkekarttuma.

Tekijät vakioitiin, jotta voitiin poimia yksittäisen muuttujan vaikutus kuolevuuteen.

Tutkimus perustuu rekisteriaineistoon.

Muuttujien yhteyttä kuolevuuteen tarkasteltiin Kaplan–Meier-kuvaajan ja Coxin suhteellisten riskitiheyksien mallin avulla.

Tuhansilla suomalaisilla onkin oikeus työeläkettään suurempaan eläkkeeseen – Katso tästä, kuulutko joukkoon

Miehet hakevat varhennettua vanhuuseläkettä naisia aktiivisemmin – suomalaiset arvioivat elinajanodotettaan eläkepäätöstä tehdessään

Etusivulla nyt

Luetuimmat