Trendikkäät nettikirpputorit kannustavat järkevään kuluttamiseen – nummelalainen Laura Ollila innostui kirppistelystä jo lukioaikana

Laura Ollila sonnustautui kuvausta varten päästä varpaisiin kirppislöytöihinsä. Ninnu Perälä

Ninnu Perälä

Erään teorian mukaan sana kirpputori juontui halveksunnasta, kun käytettyjen tavaroiden mukana sai kaupan päällisiksi kirppuja. Tänä päivänä halveksunta on taakse jäänyttä aikaa, ja kirppistely on järkevää ja trendikästä kuluttamista.

Nummelassa asuva Laura Ollila tunnustautuu kirppisfaniksi, ja kertoo harrastuksen alkaneen jo lukioajoilla.

– Kävin musiikkilukiota Pohjois-Suomessa, ja silloinen luovien muusikoiden vaatetus oli sellaista boheemia hippimeininkiä. Vaatteita etsittiin kirppareilta, kun kaupoista ei oikeaa tyyliä löytynyt, Ollila kertoo.

Ja siitä se sitten niin sanotusti lähti.

Netin puolella Ollila kertoo käyttäneensä mm. Tori.fi-palvelua, Facebookin Marketplace-sovellusta sekä paikallisia vihtiläisiä Facebook-kirppisryhmiä.

– Jos etsii jotain tiettyä asiaa, niin Tori.fi on helppo palvelu. Silmäilen sieltä sellaista, mitä voi joko läheltä hakea, tai sitten sellaista, mikä on helppo postittaa, Ollila kertoo.

Joskus pakettia avatessa on tullut hyvä mieli.

Facebookin Vihdin kirppistelyryhmässä tuotteet on kansioitu, ja myös sieltä on helppoa etsiä tiettyä tavaraa kuten naisten kenkiä tai vaikkapa tietyn kokoisia lasten vaatteita. Nummelan kirppisryhmä on vähän sekavampi, mutta sieltä voi tehdä hyviä löytöjä.

– Olen ostanut vaikka mitä: vaatteita, huonekaluja ja sisustusjuttuja. Tykkään mm. Marimekon tuotteista ja olenkin bongannut jos jonkin väristä raitapaitaa sekä mekkoja, Ollila sanoo, ja kertoo shoppailevansa usein kuvitteelliset marimekkolasit silmillä.

Käytetyn tuotteen ostaminen on Ollilalle aina ykkösvaihtoehto.

Taustalla on ajatus järkevästä kuluttamisesta. Vaateteollisuus rasittaa ympäristöä ja kierrätys on pelkästään fiksua. Ollila kertoo myös pohtivansa tarkkaan, tarvitseeko tuotetta aidosti – hamstraamiseen ei kannata sortua, vaikka jotain edullisesti löytäisikin.

Myös kotimaisuus tai ainakin Euroopassa valmistettu tuote, joka ei ole niin sanottua pikamuotia, kiehtoo ympäristötietoista kuluttajaa.

Ollilan uusin sovellustuttavuus on Zadaa-mobiilisovellus, jonka kautta hän kertoo nyt odottavansa takkilähetystä yksityiseltä myyjältä Tanskasta. Epärehellisistä myyjistä tai ostajista ei tarvitse huolehtia, sillä sovellus huolehtii kaikista rahansiirroista ostajien ja myyjien välillä.

Tosin väärinkäytöksiin ja huijauksiin Ollila ei ole reilun kymmenen vuoden kirppiskokemuksella törmännyt koskaan, vaan luonnehtii kokemuksiaan positiivisiksi.

– Joskus pakettia avatessa on tullut hyvä mieli, kun tuotteen mukana on lappu, jossa on vaikka piirretty kukkanen ja kiitos kaupoista -teksti.

Hankinnat ovat myös pääsääntöisesti olleet sitä mitä on luvattu. Huikeita löytöjäkin on tehty, kuten parin sadan euron arvoiset nilkkurit osana 50 euron vaate- ja kenkäkassia eräältä kotikirppikseltä.

Ollila kertoo myös itse myyvänsä jonkin verran tavaraa. Jos tuotteita on paljon, valikoituu myyntipaikaksi usein itsepalvelukirppikset. Yksittäiset tuotteet taas käyvät parhaiten kaupaksi Facebookin tai Zadaa-sovelluksen kautta.

Poimi talteen

Kirppisfaktat

Sana kirpputori tulee ranskan kielisestä sanasta marché aux puces. Pariisin Saint-Ouen Marché aux puces syntyi 1800-luvun lopulla, ja sitä pidetään nykyaikaisten kirpputorien lähtöpisteenä.

Suomessa oli tiettävästi jonkinlaisia kirpputoreja jo 1700-luvulla. Tosin tällöin niitä kutsuttiin venäläisittäin narinkoiksi. Eräs tunnettu narinkka toimi Helsingissä nykyisen Scandic-hotelli Simonkentän paikalla vuosina 1876–1929.

Kirpputorit yleistyivät Suomessa 1990-luvulla talouslaman myötä. Hietalahden kirpputori perustettiin jo 80-luvulla.

Nykyään netissä toimivat kirpputorit ovat suosittuja. Pelkästään vuonna 2009 perustetussa Tori.fi-palvelussa vierailee keskimäärin noin 3,02 miljoonaa ihmistä kuukausittain ja palvelussa on vuoden 2021 aikana käyty kauppaa yhteensä n. 407 miljoonalla eurolla (tiedote 29.6.2021).

Kommentoi