Tuore tutkimus avaa karjalaisten perintöä Vihdissä: ”Teistä tuli vähitellen vihtiläisiä”

Tutkija Pasi Saarimäki haastatteli vuosina 2016-2020 vihtiläisiä evakkoja, heidän jälkeläisiään ja kantavihtiläisiä. Saara Peltola

Saara Peltola

Vihdin Karjalaseura juhli viikonloppuna 80-vuotispäiväänsä ja samalla Vihdin karjalaisista tehtyä tutkimusta: juhlavuoden kunniaksi seura julkaisi alkuvuodesta 2021 tutkimuksen Tuliko meistä karjalaisista vihtiläisiä? Evakkokertomuksia uudelta kotiseudulta. Kirjan julkistamisjuhlallisuuksia oltiin jouduttu lykkäämään koronatilanteen takia.

Tutkimukseen on koottu Karjalan kannakselta kotinsa sodan jalkoihin menettäneiden ja Vihtiin asetettujen evakkojen muistoja. Suurin osa karjalaisista asettui Vihdin Vanjärvelle ja sen lähiympäristöön.

Tutkimushaastatteluissa tutkija Pasi Saarimäki selvitti, miten evakot tulivat Vihtiin, miten vihtiläiset vastaanottivat evakot sekä miten täällä elettiin ja miltä tämä kaikki on evakoista ja myös vihtiläisistä tuntunut. Haastateltavia oli noin 20.

Tutkimus läpiluotaa karjalaisuuden elämän eri osa-alueet, kuten arjen sosiaaliset kanssakäymiset, ruokakulttuurin ja murteen.

Saarimäki tiivisti juhlapuheessaan tutkimuksen tulokset. Kirjan kannessakin komeilevaan tutkimuskysymykseen hän vastaa omien sanojensa mukaan ”välivastauksella”:

– Kyllä teistä vähitellen tuli vihtiläisiä. Tutkimuksen teossa ei ole tapana antaa yksioikoisia vastauksia, eikä kyse ole pelkästään kulttuurisista piirteistä vaan myös siitä, minkä paikan alkaa tuntemaan kodikseen ja miten uuteen kotiseutuun identifioituu.

Saarimäki sanoo, että karjalaisuus on säilynyt arjessa verenperinnön lisäksi kulttuurisen vaalimisen ansiosta.

– Alkuvuosien arjen karjalaisuus muovaantui kulttuurikarjalaisuudeksi. Vihdin osalta tarkoitan tällä sitä, miten ihmiset aktiivisesti ylläpitävät karjalaisuutta muistelutyöllä, Saarimäki kertoo.

Muistelutyötä on yhteiset aktiviteetit kuten juhlien ja tilaisuuksien järjestäminen sekä tapojen vaaliminen. Kansallispukujen ja viirien käyttäminen erilaisissa tilanteissa.

– Erityisesti Vihdin Karjalaseura ja Heinjokisäätiö ovat tehneet merkittävää työtä niin paikkakunnalla kuin entisessä kotipaikassakin kannaksella, Saarimäki kiittelee perinteiden vaalimisesta.

Tutkimuksen teki Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen tutkija Saarimäki professori Outi Fingerroosin johdolla. Kirjaa voi tilata ottamalla yhteyttä Vihdin Karjalaseuran hallitukseen.

Kommentoi