Jatka lausetta -sarja: Kanttori Kaisa-Leena Hannikainen: "Luovuuteni kukkii illalla"

Vihdin Uutisten Jatka lausetta -juttusarjassa tutut vihtiläiset paljastavat itsestään uusia asioita.

Kaisa-Leena Hannikainen on loistava nauramaan itselleen: "Kuten kuvastakin näkyy: Olin juuri liukastunut vesileikeissä lastenlasten kanssa "Hyvä mummu" -huutojen ja naurun kannustamana. Voisin kirjoittaa kirjan "Kaisan toilailut", ja niistä saisi kyllä hyvät naurut." Hannikaisen kotialbumi

Saara Peltola

En olisi ikinä uskonut... tai ei ainakaan koskaan tullut mieleen, kun opiskeluajoista lähtien kelasin kakkostietä Vihdin läpi Helsingin ja Huittisten (syntymäpaikkani) välillä, että tänne joskus päätyisin asumaan ja töihin. En olisi myöskään uskonut, miten kaunista maisemaa Vihdissä on, ellen olisi tänne muuttanut. Kakkostielle se ei nimittäin näy, ja sitä kannattaisi kyllä enemmän mainostaa!

Olen virkeimmilläni... illalla, ja silloin myös luovuuteni kukkii parhaiten. Teen kanttorina paljon töitä iltaisin, mm. kahtena iltana viikossa vedän kuoroharjoituksia, joten tämä ominaisuus on varsin hyödyllinen. Virkeimmilläni olen myös suunnitellessani vaikkapa tulevia konsertteja tai messujen musiikkeja innostavien ihmisten kanssa.

Olen loistava... nauramaan itselleni ja paljastamaan epätäydellisyyteni tai mokani. Kuten kuvastakin näkyy: Olin juuri liukastunut vesileikeissä lastenlasten kanssa "Hyvä mummu" -huutojen ja naurun kannustamana. Voisin kirjoittaa kirjan "Kaisan toilailut", ja niistä saisi kyllä hyvät naurut.

Suurin asia, jonka olen oppinut elämäni aikana... on, että antaessaan saa. Olen saanut vanhemmiltani sellaisen elämänasenteen, että olemme täällä palvellaksemme toisiamme, ja kannamme toisiamme vuorotellen.

Haluaisin matkustaa... moniinkin paikkoihin, mutta tässä iässä on jo tajunnut, että vaikka paljon olen nähnyt, silti suurin osa maailman paikoista jää näkemättä. Matkustaminen ei mielestäni ole myöskään mitenkään subjektiivinen oikeuteni kaiken ilmastokriisin keskellä, vaan se on yksi niistä asioista, joista minun pitää osata luopua, tai ainakin tehdä sitä hyvin harkiten. Olen saanut katsella auringonnousua Himalajalla, ja luulen, ettei mikään matkustuskokemus voi sitä ylittää.

Noloa myöntää, mutta... olen varsin epäkäytännöllinen ihminen, suorastaan avuton. Teen jatkuvasti hölmöjä asioita, koska en ajattele riittävän käytännöllisesti. "Kaisa, sä oot varsinainen kassi-Alma", totesi eräs ystävä hiljattain. Onneksi tämä ei juurikaan näy työssäni, jossa pyrin siihen, että jokaisessa tilanteessa musiikin tulee olla hyvin toteutettua.

Haluaisin oppia... olemaan murehtimatta turhia, näkemään aina asioiden valoisa puoli.

Kymmenen vuoden päästä olen... ollut jo muutaman vuoden eläkkeellä, ja luultavasti nautin siitä elämänvaiheesta paljon. Toivon tietenkin, että saamme mieheni kanssa olla terveitä ja nauttia elämästä pitkään yhdessä lasten ja lastenlasten ja ystävien kanssa. Mikään ei ole itsestään selvää kuitenkaan.

Kotini paras puoli on... että siellä saan rauhoittua, siellä on viihtyisää, ja siellä on ihminen, jonka kanssa on hyvä elää. Avaamme mielellämme myös kotimme ystäville, ja nautimme suuresti siitä vuorovaikutuksesta, jota kotimme avara henki luo. Vuosi sitten kesällä uudistettu iso terassimme on ollut korvaamaton kohtaamispaikka korona-aikana.

Voisin syödä pelkästään... itse valmistamiani salaatteja, jos vain viitsisin niitä valmistaa. Muuta en sitten osaakaan tehdä.

Jännitän... tilanteita, joissa joudun nostamaan esille vaikeita asioita. Olen joskus ehkä joidenkin mielestä liikaakin "totuuden torvi", vaikka en tahtoisi olla.

Jos saisin yhden toiveen, toivoisin... että lastenlapsillani, ja heidän mukanaan kaikilla maailman lapsilla, olisi tulevaisuus ja toivo.

Vihdissä rakastan... tai ainakin pidän monista kauniista paikoista, joissa pyöräilemme, juoksemme, kävelemme. Rakastan metsässä liikkumista, ja on ihanaa, että sellainen kotimmekin lähellä on. Vihdissä tosi rakkaiksi ovat tulleet monet ihmiset, joista olen ja olemme saaneet uusia ystäviä. Erityisen rakkaita ovat myös n. 60 kuorolaistani Vihdin kirkkokuorossa ja kamarikuorossa. Rakastan myös työssäni niitä monia hetkiä ja tilanteita, kun saan olla antamassa ihmisille merkityksiä musiikin kautta.

Tunnen vastustamatonta halua... puuttua asioihin, kun näen epäoikeudenmukaisuutta, epätasa-arvoa, pelaamista, vehkeilyä. Tunnen myös vastustamatonta halua katsoa englantilaisia TV-dekkarisarjoja.

Inhoan luonteessani sitä, että... yritän liikaa ottaa huomioon asioiden eri puolia, jolloin päätöksenteko on vaikeaa. Tosin "inhoaminen" on vähän liian vahva sana kuvaamaan ominaisuutta, joka vaan on hiukan haitallinen.

Hyvä ystävä on... rehellinen, suora, kannustava, ja hänen kanssaan on hyvä olla, vaikka tapaamisesta olisi vuosia. Olen kiitollinen siitä, että minulla on monta hyvää ystävää.

Minut saa liikuttumaan... se, kun näen välittämistä ihmisten kesken, ystävällisyyttä, rakkautta, solidaarisuutta. Liikutuksen hallintaa olen työssäni joutunut harjoittelemaan, sekä ilon että surun äärellä, mutta silti se joskus yllättää silloin, kun ei odottaisi. Kauneus ja rakkaus herkistää ja liikuttaa.

Kun kukaan ei näe... voin syödä litran Aino "Suolainen kinuski" -jäätelöä.

En voi sietää... epäoikeudenmukaisuutta, tyhmyyttä, vehkeilyä, toisten alistamista -enkä muurahaisia.

Minulla on pakkomielle... pihamme vallanneita muurahaisia kohtaan, vaikka olenkin oppinut jo sanomaan itselleni, että ne ovat kilttejä, tärkeä osa luontoa ja niistä on vain hyötyä. Saatan silti saada hysteerisen vimman yrittää tuhota niitä vaikkapa kuumalla vedellä, vaikka tiedänkin sen olevan täysin toivotonta ja turhaa.

Ihailen... ihmisiä, jotka puolustavat rohkeasti heikkoja ja sorrettuja. Toivoisin olevani sellainen, mutta jatkuvasti huomaan, että rohkeus ei aina riitä.

Jokaisen kannattaisi joskus lukea... toinenkin kirja. Lukeminen kannattaa aina. Jos ensimmäinen kirja on huono, ei pidä lannistua, vaan tarttua seuraavaan. Ja sitä seuraavaan. Viimeksi paljon ajatuksia herätti Anna Brotheruksen kirja Ainoa kotini.

Lauseita jatkoi

Kaisa-Leena Hannikainen

Ammatti: Kanttori

Koulutus: Musiikin maisteri, diplomiurkuri

Perhe: Puoliso, aikuisia lapsia 2 omaa ja 6 miehen, lastenlapsia 3+2

Harrastukset: Lenkkeily, lukeminen, metsässä haahuilu

Kommentoi