Perhosia edelliskesiä enemmän Vihdissä – Tutkija: "Monelle hyönteiselle kehittyy hellekesän aikana ylimääräinen aikuissukupolvi"

Lämmin sää saa perhoset liikkeelle. Jouni Neuvonen

Ninnu Perälä

Kiitos pitkään jatkuneiden helteiden, viimeisen kuukauden aikana päiväperhosia on lennellyt Vihdissäkin edellisvuosia runsaammin. Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen tutkija Janne Heliölän mukaan kuivuus ei ole kuitenkaan vielä käynyt niin pahaksi, että se haittaisi perhosia – ainakaan sanottavasti.

Heliölän mukaan takana on useita heikkoja perhoskesiä, joten päiväperhosia ei vieläkään ole mitenkään tavattoman paljon. Kuitenkin selkeästi paria edeltävää kesää enemmän.

Heliölällä on ollut Vihdin Hiidenrannassa oma päiväperhosten seurantalinja vuodesta 2012 lähtien. Hän on osallistunut myös havainnoijana Maatalousympäristön päiväperhosseurantaan ja kertoo bongailevansa päiväperhosia aina luonnossa liikkuessaan. Vihdin alueen suosikkikohteisiin kuuluu mm. Pääkslahden luontopolut.

– Hiidenrannassa päiväperhosia on ollut tänä kesänä ihan kivasti, ja esimerkiksi lauhahiipijää tavataan tällä hetkellä tosi runsaasti. Hiidenrannan piste on kuitenkin vain yksi havaintopiste, joten sen pohjalta on vaikea päätellä tilannetta yleisemmin, Heliölä muistuttaa, ja kertoo, että useimmilla päiväperhoslajeilla on jokin pääasiallinen elinympäristö, missä se esiintyy keskimääräistä runsaampana.

Päiväperhosissa on eniten erilaisia avomaita, kuten niittyjä, pakettipeltoja, pellonpientareita tai joutomaita suosivia lajeja. Osa lajeista taas viihtyy metsien läheisyydessä ja mm. metsäisillä tienvarsilla. Soilla on pienempi määrä niille erikoistunutta lajistoa.

Kesäkuussa eteläisten ilmavirtausten mukana saapui runsaasti vaeltavia perhosia, kuten amiraaleja ja ohdakeperhosia.

– Tällaisia vaelluspulsseja ei tule ihan joka kesä, mutta useimpina kesinä kuitenkin, Heliölä selittää.

Helle saa hyönteiset kasvamaan nopeammin ja se nopeuttaa niiden elinkiertoa. Toukat varttuvat nopeammin, ja sen ansiosta aikuiset hyönteiset, kuten perhoset ja hyttyset, lähtevät lentoon tavanomaista aikaisemmin. Nopeampi elinkierto tarkoittaa myös sitä, että lajien lentoaika menee nopeammin ohi.

– Toisaalta pitkistä hellejaksoista seuraa usein myös se, että monelle hyönteiselle kehittyy kesän aikana ylimääräinen aikuissukupolvi, Heliölä sanoo.

Helteisessä heinäkuussa ei voi olla kysymättä, miten helle vaikuttaa lajistoon? Heliölä vastaa empimättä:

– Vähintäänkin voi sanoa, että useimmissa lajiryhmissä lajiston koostumus muuttuu lämpenemisen seurauksena, ja monesti se tapahtuu arvaamattomalla tavalla. Etelästä leviää pikku hiljaa uusia lajeja ja Lapissa taas osa pohjoisista lajeista kärsii ja joutuu vetäytymään yhä pohjoisemmaksi, Heliölä sanoo.

Suurimmat riskit liittyvät kuitenkin sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin kertaluonteisiin katastrofeihin kuten ennätyskuivuuteen ja poikkeuksellisen suuriin sademääriin. Tällaiset vaikuttavat kerralla lähes koko lajistoon.

Hyönteisten hyväksi jokainen omakotitalon tai mökin omistaja voisi Heliölän mukaan tehdä ainakin sen, ettei puunaisi pihaa ihan viimeistä nurkkaa myöten nurmikoksi tai istutuksille.

– Osa pihasta olisi hyvä jättää puolittain luonnontilaiseksi tai vaikkapa niittää heinä vain loppukesällä. Näin luonnonkukatkin saisivat kukkia rauhassa, Heliölä vinkkaa.

Hyttyset ja paarmatkin hyötyneet lämpimästä kesästä

Paarmat ovat helteiden vuoksi kuoriutuneet aiemmin kuin yleensä. Hellejakso on saanut ne myös kuoriutumaan samanaikaisesti, minkä vuoksi tuntuu, että niitä olisi tavallistakin enemmän. Paarmojen määrä on kuitenkin osapuilleen aiempien vuosien tasolla.

Suomessa on noin 40 eri paarmalajia.

Hyttysiäkin riittää, ja niitä on paljon ennen kaikkea siksi, että lumisen talven jälkeen maastossa oli keväällä paljon vesilätäkköjä. Myös kolea ja sateinen toukokuu lisäsi lätäköiden määriä.

– Tämän vuoksi hyttystoukilla oli keväällä hyvät varttumisolot, ja aikuisia on ollut kesäkuusta lähtien paljon. Kuivuus on keväällä hyttysille pahinta myrkkyä, Suomen ympäristökeskuksen biodiversiteettikeskuksen tutkija Janne Heliölä sanoo.

Kommentoi