Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Hävikkiruokaa jaetaan Vihdissä kolmesti viikossa – ”Hakijoita ja avuntarvitsijoita on yleensä niin paljon, ettei kaikille edes kassia aina riitä”

Kolmesti viikossa, puoli kahdeksalta maanantai-, keskiviikko- ja perjantaiaamuisin, starttaa Vihdin ViaDia –järjestön pakettiauto, joka ajaa aamutuimaan Vihdin alueen ruokakaupat läpi ja piipahtaa reissullaan myös Veikkolassa. Kyytiin napataan päivittäistavarakauppojen hävikkiruokaa, joka jaetaan hakupäivinä kello 10.30 ViaDia –talon pihapiiristä.

Ruoka-avulla tarkoitetaan hyväntekeväisyys- ja avustustoimintaa, jossa autettaville luovutetaan ruokaa elintarvikejakeluna tai valmiina aterioina, ja joka on osa julkisia palveluita täydentävää turvaa.

– Tarpeeseen tulee. Hakijoita ja avuntarvitsijoita on yleensä niin paljon, ettei kaikille edes kassia aina riitä, ViaDian Seppo Pihlajaharju sekä vapaaehtoinen Marja Laine kertovat.

ViaDia-liike on Suomen Vapaakirkon arvoihin perustuva diakoniatyön järjestö, joka koostuu kattojärjestö ViaDia ry:stä sekä paikallista diakoniatyötä tekevästä 36 paikallisyhdistyksestä. Vihdin paikallisyhdistys toimii Nummelassa. Vapaaehtoisia ruoka-avussa toimii päivästä riippuen kuudesta viiteentoista henkilöä.

– Kyllähän tämä paljon antaa myös itselle. Tulee hyvä mieli, kun saa auttaa, Laine pohtii, ja kertoo avun tarvitsijoita olevan laidasta laitaan: lapsiperheitä, työttömiä ja eläkeläisiä. Kaiken ikäisiä ja hyvin erilaisista elämäntilanteista.

– Tässä työssä kuulee paljon erilaisia elämäntarinoita, ja monista avuntarvitsijoista on tullut tuttuja, Laine kertoo.

Ja siltä se vaikuttaa. Pandemian aikaan kasseja noudetaan yksitellen, mutta ilmapiirin täyttää silti iloinen puheensorina. Ja hymy.

Hävikkiruokakasseja pakataan noin 80–120 kappaletta. Näiden lisäksi ViaDia huolehtii myös kerran kuussa jaettavista EU:n ruoka-apukassien jaoista.

– Niissä on kuivatarvikkeita ja säilyvämpää elintarviketta. Säilykkeitä ja mm. jauhoja, Laine kertoo.

EU:n ruoka-apu on tarkoitettu Suomessa asuville vähävaraisille henkilöille. Jakamisen periaatteina ovat tasa-arvoisuus ja syrjimättömyys.

Jos hävikkiruoka ilahduttaa saajaa ja jakelusta huolehtivaa vapaaehtoista, tekee se sitä myös ruokakauppiaalle. Nummelan K-Supermarketin kauppias Tomi Mattila kertoo luovuttaneensa hävikkiruoan hyväntekeväisyyteen koko kauppiasuransa ajan.

– Näin ruoan ammattilaisena tekee pahaa heittää hyvää roskiin. Jos kiertoon laittaminen auttaa jotakuta, niin aina vaan parempi, Mattila sanoo, ja haluaa välittää kiitokset sinne minne ne Mattilan mukaan kuuluvat.

– Hatunnosto kaikille niille tekijöille, jotka vapaaehtoisina tällaista yhteistä hyvää järjestävät, hyväntuulinen kauppias toteaa.

ViaDialaisten hymyä tosin hyydyttää hieman uutinen ruoka-apukiinteistön tulevasta myynnistä.

– Kiinteistön paikalle on tulossa kuulemma puukerrostalo. Jäämme tyhjän päälle, ja se tietenkin harmittaa, Pihlajaharju ja Laine huokaavat.

Korvaavalle tilalle olisi toiveena n. 150 neliön koko. Ruoka-apukassien lajittelun ja ruokajaon lisäksi ViaDian tiloissa toimii hyväntekeväisyyskirpputori, jonka tuotoilla ylläpidetään mm. kylmäkuljetukseen sopivaa pakettiautoa, sekä maksetaan kiinteistön sähkö- ja vesilaskut. Kauppojen hävikkiruokaa on jaettu yli 10 vuoden ajan, ja vuonna 2020 ruokakasseja jaettiin 14 471 kertaa.

Hävikkiruoka

Roskiin päätyy vuosittain yli 20 kiloa ruokaa henkilöä kohden

Ruokahävikkiä syntyy ruokaketjun kaikissa vaiheissa, mutta kaikkein eniten kotitalouksissa. Kotitalouksien ostamasta ruoasta arviolta kuusi prosenttia päätyy roskiin.

Suomessa kotitalouksien ruokahävikki on vuosittain arviolta 120 – 160 miljoonaa kiloa, mikä tarkoittaa n. 20 – 25 kiloa henkilöä kohden. Kokonaisuudessaan ruokaketjussa hävikkiä syntyy lähes nelinkertainen määrä. Turhaan tuotettu ruoka kuormittaa sekä taloutta että ympäristöä.

Kotitalouksien ruokahävikki johtuu useimmiten suunnittelemattomuudesta, arjen muutoksista sekä keittiötaitojen ja viitseliäisyyden heikkenemisestä. Tähteitä ei hyödynnetä ja parasta ennen -elintarvikkeita käsitellään usein kuin viimeisen käyttöpäivän tuotteita. (Lähde Luke).