Lampaanlihan kysyntä kasvanut – lampaita käytetään myös mm. maiseman- ja ympäristönhoitoon

Elina Kaven, Marjo Simpanen ja Marjon poika Santeri Kvist ihailevat Markkulan tilan lampaita ja tämän kevään karitsoita. Ninnu Perälä

Ninnu Perälä

Lampaanliha on monipuolinen ja herkullinen vaihtoehto kesän grilliin. Suomalaisissa elää vielä jonkin verran ajatus lampaan lihan villasukkamaisesta mausta, mutta ennakkoluuloista on päästy pikkuhiljaa eroon. Varsinkin hyvälaatuinen karitsan liha on suosittua, sillä se on hienosyistä ja sisältää vähemmän rasvaa kuin lampaan liha.

Lampaan- ja karitsanliha on nyt kovassa nousussa, ja markkina vetää taas muutaman vuoden takaisen ylitarjonnan jälkeen. Tuottajat yrittävät vastata kasvavaan kysyntään, ja hinnatkin ovat markkinan muutoksen myötä muuttuneet aavistuksen tuottajaystävällisemmiksi.

– Meille on jopa teurastamoilta soiteltu ja kyselty olisiko teurastettavaa. Hakisivat nyt pienemmänkin erän, jokikuntalaisen Markkulan tilan emäntä Elina Kaven kertoo.

Syitä kasvavalle kysynnälle on useita. Koronapandemia on lisännyt suomalaisten kotona kokkaamista, ja kun ravintolat ovat olleet suljettuina, on kotona kotikeittiöihin etsitty myös uudenlaisia herkkuja. Taustalla on myös varmasti Suomen lammasyhdistyksen tekemä sitkeä ja pitkäjänteinen markkinointityö, jolla on pyritty nostamaan kotimaisen karitsan- ja lampaanlihan imagoa.

– Täytyy kiitellä vihtiläisiä ruokakauppiaita, jotka ovat olleet mukana tukemassa tilan toimintaa. Olemme mm. osallistuneet ruokakaupan järjestämiin tapahtumiin, viimeksi joulumarkkinoihin, Kaven kertoo tyytyväisenä.

Vihtiläisiä hemmotellaan lammasasioissa muutoinkin, sillä varsinaista alan asiantuntemusta ei tarvitse kaukaa etsiä. Valtakunnallisen Suomen Lammasyhdistyksen toiminnanjohtajana toimii vihtiläinen Marjo Simpanen.

– Lampaanlihan kysyntä on kasvanut sen verran, että nyt ei oikein uskalla edes markkinoida, vaan pitäisi saada tuotanto vastaamaan kysyntää, Simpanen hymyilee, ja kertoo lampaiden tuottavan lihan lisäksi myös villaa, taljoja sekä maitoa, ja lampureiden saavan lisätuloa vuokraamalla lampaitaan maiseman- ja ympäristönhoitoon sekä luontohoiva GreenCare -toimintaan.

Myös Markkulan tilan lampaat matkustavat kesätöihin suomalaisia perinnemaisemia hoitamaan.

– Meidän lampaamme lähtevät Seitsemisen kansallispuistoon, Nuuksion kansallispuistoon ja osa Lohjalle Myllymäen torpan pihapiiriin, Kaven kertoo.

Laidunnus auttaa luontoa, ja siitä hyötyvät niin kasvit, linnut kuin hyönteisetkin. Laidunnus mahdollistaa myös perinnemaisemien ja ns. perinnebiotooppien ylläpidon. Perinnebiotoopeissa on eniten Suomen uhanalaisimpia luontotyyppejä kuten metsälaitumia, hakamaita ja niittyjä.

– Usein ekologisuus nähdään vain hiilijalanjälkenä, mutta toivoisin, että ekologiset hyödyt nähtäisiin kokonaisuutena, Simpanen huomauttaa.

Nopeasti karttuva tutkimustieto nurmien kyvystä sitoa hiiltä antaa nurmen käyttöön perustuvalle lammastaloudelle nostetta. Simpanen soisi enemmän arvostusta nurmelle ja nurmiruokituille eläimille.

– Myös lannassa on hyödyntämätöntä energiapotentiaalia. Biokaasutuksen avulla lannan energia saadaan talteen ja voidaan käyttää liikennepolttoaineena, lämpönä tai sähkönä, Simpanen tietää.

Suomi tulee pohjoismaisessa vertailussa häntäpäässä verrattaessa kykyä hyödyntää kotieläinten lantaa biokaasutuotannossa.

”Maukasta ja nopeaa grilliin”

Suomilammas lautaselle -kampanjan grillireseptit suunnitellut kokki Sami Garam kehuu lammasta oivaksi grillikauden herkuksi. Poimi talteen Garamin vinkit (lähde Suomen Lammasyhdistys):

Lammas maistuu hyvältä ja on nopea valmistaa. Se sopii hyvin grilliin.

Mikäli sopivan reseptin löytäminen tuntuu hankalalta, kannattaa rohkeasti tarttua myös naudanlihalle tehtyihin ohjeisiin. Lähes kaikki samat reseptit sopivat lampaalle ja naudalle.

Hyvä liha ei tarvitse välttämättä juuri muita mausteita kuin suolaa. Karitsan ja lampaan maku on hyvä jo itsessään.

Varo liian raskasta. Hennon karitsan kanssa eivät sovi kovin tuhdit lisäkkeet.

Jokikunna ll a asuu onnellisia lampaita

Markkulan lammastila on pieni vihtiläinen karitsanlihan tuotantoon erikoistunut lammastila, jonka toimintaperiaatteina on eettinen ja ekologinen lihatuotanto. Lampaat asuvat laumoissa ja ne voivat vapaasti ulkoilla läpi vuoden.

Tilan toiminnasta vastaavat Elina Kaven ja Hannu Laihiainen ovat isännöineet Markkulan kartanoa ja vuodesta 2017.

– Minä hoidan lampaat ja Hannu keskittyy tilan kunnossapitoon. Myymme lampaanlihaa vain tilausten perusteella. Se helpottaa meidän työtämme ja vältämme turhat teurastukset, Kaven kertoo.

Tilan lampaiden määrä on haluttu pitää maltillisena, ja vuodenajasta riippuen lampaita on n. 50-100.

Kommentoi