Riskeinä työkyvyttömyys, syrjäytyminen ja uupuminen – kasvomaskit ovat vaikeuttaneet merkittävästi kuulovammaisten arkea

Helmi Viljanmaa, 21, kutsuu itseään kuulevaksi kuuroksi. Maskien käyttö vaikeuttaa kuulovammaisten arkea monin eri tavoin, selviää Kuuloliiton tekemästä kyselystä. Annukka Tallberg

Annukka Tallberg

Vihdissä asuva 21-vuotias Helmi Viljanmaa on syntynyt täysin kuurona.

– Sain sisäkorvaistutteen kaksivuotiaana ja siitä on alkanut minun kuuloikä.

Kuuloliiton tekemästä kyselystä käy ilmi, että kasvomaskien käyttö on vaikeuttanut merkittävästi kuulovammaisten arkea.

Esimerkiksi puheesta selvän saaminen lääkärin vastaanotolla tai kaupassa asiointi hankaloituu, eikä viestintä ole saavutettavaa.

– Kuulovammaisen oikeus on saada sekä sosiaali- ja terveysalalla että asiakaspalvelutilanteissa palvelua niin, että ihminen tulee ymmärretyksi, Kuuloliiton toiminnanjohtaja Sanna Kaijanen toteaa.

– Kuulovammaiset ovat kohdanneet esimerkiksi lääkärin vastaanotolla tilanteita, jossa lääkäri on puhunut vain tietokoneen ruudulle ja asiakas on kokenut tulleensa täysin ohitetuksi.

Suomessa on arviolta 800 000 henkilöä, jolla on jonkin asteinen kuulonalenema. Kasvomaskit estävät huulioluvun, mikä on tärkeää etenkin kuulovammaisille.

– En pysty käyttämään huuliota tai ilmettä apuna. Olen töissä päiväkodissa, jossa melua on paljon, joten välillä kuuleminen on hyvin haastavaa,Helmi Viljanmaa sanoo.

– On pitänyt opetella ”kuuntelemaan” eri tavoin, kun maskin alta ei näy kasvoja.

Kuuloliiton toteuttamaan kyselyyn vastasi yhteensä 337 henkilöä. Heistä 99 prosenttia oli kohdannut tilanteita, joissa puheesta selvän saaminen oli vaikeutunut.

Vastausten perusteella kasvomaskiaika syrjäyttää kuulovammaisia yhteiskunnasta ja jättää heidät sosiaalisten tilanteiden ulkopuolelle.

Vastauksissa tuotiin esille erilaisia asiointi- ja vuorovaikutusympäristöjä, joissa kasvomaskien käyttö on vaikeuttanut tai pahimmillaan estänyt vuorovaikutuksen.

– Toivoisin ihmisiltä kärsivällisyyttä ja tarvittaessa asian toistamista, jos ei ensimmäisellä kerralla saa selvää. Myös tilanne tulee huomioida eli ei voi puhua selin vaan kääntyminen selvästi toista ihmistä kohti puhuttaessa hänelle tukee ymmärretyksi tulemista, Viljanmaa vinkkaa.

– Jos ympärillä on paljon melua, on hyvä hakeutua puhumaan syrjemmälle.

Kyselyyn vastanneet kertoivat, että huulioluku tukee merkittävästi puheesta ja äänteistä selvän saamista.

Maskit ovat vaikeuttaneet puheesta selvän saamista tai tehneet siitä lähes mahdotonta.

– Maski vaimentaa ääntä ja ohjaa sitä eri suuntaan, Kaijanen toteaa.

Tilanteen takia kuulovammaisten sosiaaliset suhteet ovat vaikeutuneet. Moni vastaaja kertoo minimoineensa kaiken sosiaalisen kanssakäymisen, koska siitä on tullut maskien ja etäisyyksien myötä niin uuvuttavaa.

– Osalle tilanne on aiheuttanut voimakasta ahdistusta ja väsymystä. Eristäytymisen ja ulkopuolisuuden tunteet ovat voimistuneet, Kaijanen selvittää.

Kaijanen poimii vastauksista esille iloisen kokemuksen.

– On myös ollut tilanne, jossa esimerkiksi koko koulun keittiöhenkilökunta on päättänyt käyttää visiiriä tukeakseen vuorovaikutusta huonokuuloisen oppilaan kanssa.

Enemmistö huonokuuloisista ei osaa viittomakieltä. Kuuloliitto toivoo, että esimerkiksi hallituksen tiedotustilaisuuksissa vältettäisiin maskien käyttöä ja lähetyksiin lisättäisiin tekstitys.

huonokuuloisista ei osaa viittomakieltä. Kuuloliitto toivoo, että esimerkiksi hallituksen tiedotustilaisuuksissa vältettäisiin maskien käyttöä ja lähetyksiin lisättäisiin tekstitys.

Pahimmillaan maskien tuomat ongelmat heikentävät kuulovammaisten oppimistuloksia, lisäävät työkyvyttömyyttä ja syrjäytymistä. 

Läpinäkyvä, ikkunallinen kasvomaski, helpottaisi tilannetta.

– Kuuloliitto selvittää parhaillaan yhteistyökumppanien kanssa mahdollisuuksia tuoda Suomeen läpinäkyviä kirurginmaskeja, Sanna Kaijanen kertoo.

Näin tuet vuorovaikutusta

Käänny selkeästi kohti henkilöä, jolle puhut.

Pysähdy. Keskity omaan puheeseesi.

Sulje muut ympäriltä.

Äännä selvästi ja hieman hitaammin.

Tue puhumista eleillä ja ilmeillä.

Tarkkaile miten kuulovammainen reagoi, jotta voit tarvittaessa yrittää parantaa vuorovaikutustilannetta.

Älä huuda.

Kiinnitä huomiota huulioluvun näkymiseen.

Tarvittaessa käytä apukeinoja: kirjoita paperille, käytä kännykkää tai muuta puheentunnistusteknologiaa.

Tarkista, kokeeko henkilö tulleensa ymmärretyksi.

Kommentoi