Valtion korona-avustukset pelastivat Vihdin kunnan talousvuoden – tilinpäätös nousi reilusti plussalle

Vesa Valtonen

Koronapandemia on koetellut Vihdin kunnanjohtajan Erkki Eerolan luonnehdinnan mukaan terveyden lisäksi myös taloutta.

– Koronapandemia on vaikuttanut verotulojen kehitykseen, työllisyystilanteen, hoitovelan kasvuun ja lisännyt esimerkiksi suoria sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksia

Vihdin kunnan tilinpäätöksen tulos olisi ollut ilman kertaluontoisia vajaan 9,5 miljoonan euron suuruisia korona-avustuksia noin 6,1 miljoonaa euroa alijäämäinen.

– Valtion korona-avustukset kompensoivat kuitenkin aiheutuneita kustannuksia ja talous oli 3,35 miljoonaa euroa ylijäämäinen, Eerola kuvailee tilinpäätöskertomuksessa.

Positiiviseen tilikauden tulokseen vaikuttavat kunnan taloutta tukevat talouden tasapainottamisen toimenpiteet.

– Viime tilikauden tulokseen vaikuttivat myös 3,7 miljoonan euron varaukset uuteen raiderahastoon sekä kunnan tekemät 1,6 miljoonan euron alaskirjaukset.

Investointimenot lähes puolittuivat edellisvuodesta ja olivat viime vuonna noin 9,6 miljoonaa euroa.

Suurimpia investointeja olivat kunnan strateginen maanhankinta, kirkonkylän koulukeskukseen liittyvät lähiliikuntapaikan työt, tilapalvelun kiinteistöjen kunnostusinvestoinnit sekä kunnallistekniikan katuihin, liikennealueisiin ja puistoihin liittyvät investoinnit.

Investointitason aleneminen edellisvuodesta sekä tilikauden tuloksen parantuminen mahdollistivat myös lainakannan pienenemisen 11,7 miljoonalla eurolla.

Eerola tähdentää, että Vihdin kunta on toteuttanut systemaattisesti viime vuonna vuosille 2018-2021 hyväksyttyä kuntastrategiaa.

– Tilinpäätösvuoden aikana saatiin merkittävästi edistettyä kunnalle tärkeitä strategisia hankkeita kuten Turun tunnin junaa, hajarakentamisen edellytyksien parantamista ja uusien yritysalueiden kehittämistä.

– Edunvalvonnallisesti kunta on ollut aktiivinen muun muassa ruuhkamaksuihin liittyvässä viestinnässä, Kehä V -hankkeessa, Nuuksion hyödyntämisen parempien edellytysten luomisessa sekä Nummelan lentokentän kehittämisessä, kunnanjohtaja listaa.

Hänen mukaansa vuonna 2018 aloitettu elinvoimapalveluiden kehittämistyö näkyy myös konkreettisesti esimerkiksi maankäyttöpalveluiden tonttiluovutuksissa sekä uudessa elinkeinostrategiassa.

Viime vuosi oli koronapandemian takia erittäin poikkeuksellinen.

– Maaliskuussa voimaan tulleet rajoitukset ja sittemmin niiden vaiheittainen purku sekä uudelleen asettaminen ovat tuoneet kunnan palvelutuotantoon lukuisia, nopeasti toimeenpantavia suosituksia ja määräyksiä, Erkki Eerola kertaa.

– Vallitsevassa tilanteessa kaikessa tekemisessämme on korostunut Vihdin asukkaiden hyvinvointi sekä yhteisten arvolupauksiemme lunastaminen asiakaslähtöisyydestä, vastuullisuudesta ja yhteisöllisyydestä.

– Esimerkiksi ateriajakelun järjestäminen etäopiskelussa oleville oppilaille, yksinyrittäjien tuet sekä yli 70-vuotiaiden palvelutarpeen kartoitus edellyttivät kunnan henkilöstöltä uusien tehtävien haltuunottoa omien työtehtävien muuttuessa.

Eerola huomauttaa, että poikkeusaikana kunta on halunnut omilla toimillaan kantaa myös esimerkiksi paikallisen elinkeinoelämän, seurojen ja lapsiperheiden taakkaa mahdollistamalla maksuvapautuksia sekä muita maksujärjestelyitä.

Erilaisia talousvuosia

Vuosi 2016 oli eräänlainen käännekohta 2010-luvulla, kun Vihdin kunta teki lähes 7 miljoonan euron ylijäämäisellä tuloksella parhaimman tuloksen yhdeksään vuoteen ja kolmanneksi parhaimman tuloksen 2000 -luvulla.

Vahvan tuloksen taustalla oli valtion veroluonteisen rahoituksen kasvaminen, kunnan toimintakulujen maltillinen kehitys sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kertaluontoiset palautukset.

Positiivinen kehitys jatkui myös vuonna 2017, kun kunta teki 5,1 miljoonaa euroa ylijäämäisen tuloksen.

Vuoden 2018 tilinpäätös oli alijäämäinen noin 5,1 miljoonaa euroa ja tähän vaikutti verotilityksien heikentymä sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannuksien kasvu.

Vuoden 2019 talousarvio oli alijäämäinen noin 1,5 miljoonaa euroa ja vuoden 2019 tilinpäätös toteutui lopulta noin 10,3 miljoonaa euroa alijäämäisenä.

Kommentoi