V-käyrä koholla duunissa? Näin teet työstäsi mielekkäämpää

TYÖELÄMÄ Työhyvinvointi kasvaa selvästi, kun työntekijä itse tuunaa työtään.

Jari Hakasen mukaan työn tuunaamisen tavoitteena ei ole saada esimieheltä kiitosta tai palkankorotusta. Kiitos syntyy siitä, että työ tuntuu tekijälleen mielekkäämmältä ja oma vointi paranee. tuntematon

Teija Varis

Sen sijaan että työntekoa johdetaan ylhäältä alas, työntekijän kannattaa itse tuunata työtään. Se koituu lopulta sekä työntekijän että organisaation hyväksi, huomauttaa Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen

Hakasen mukaan työn tuunaaminen tarkoittaa, että työntekijä alkaa muokata työtään paremmin omia tarpeitaan, vahvuuksiaan ja arvojaan vastaavaksi. Olennaista on, että aloite lähtee työntekijästä itsestään.

–Työn tuunaamisessa työntekijä pyrkii lisäämään työssään kaipaamiaan voimavaroja esimerkiksi hakemalla kehittymismahdollisuuksia, palautetta esimieheltä tai tukea työtovereilta, Hakanen kertoo.

Usein kyse on pienistä muutoksista, joita minun on tehtävä, jotta työni tuntuisi mielekkäämmältä.

Työn tuunaaminen alkaa kysymysten esittämisellä. Miten, paljonko ja missä kohdin haluan työtäni kehittää? Millaisia työtapani ovat, miten ja mihin käytän työssäoloaikani? Mihin haluan panostaa ja mihin en?

–Työn tuunaamisessa katse on aina eteenpäin. Usein kyse on pienistä muutoksista, joita minun on tehtävä, jotta työni tuntuisi entistä mielekkäämmältä ja mielenkiintoisemmalta. Entistä enemmän omalta, Hakanen kuvailee.

Kun työelämä on jatkuvassa muutoksessa, tavoitteet tiukkia ja epävarmuus työpaikan säilymisestä kalvaa, voi työn tuunaaminen kuulostaa ahdistavalta, jälleen yhdeltä työntekijälle asetetulta vaatimukselta. Sitä se ei kuitenkaan Hakasen mukaan ole.

–Työntekijä ei tarvitse enää yhtään uutta pakkoa eikä velvollisuutta. Päinvastoin. Avainasemassa on työntekijän oma motivaatio muokata työtään niin, että se tuottaa hänelle entistä enemmän tyytyväisyyttä ja parempaa oloa.

Skeptikot voivat Hakasen mukaan ajatella, että työn tuunaaminen on johtoportaan uusi salajuoni tai peräti ansa. Sekään ei pidä paikkaansa. Hakanen näkee työn tuunaamisen pikemminkin johtoportaan ja työntekijän välisenä luottamustestinä.

–Paljon puhutaan siitä, että työntekijän pitää ottaa vastuuta. Nyt kyse on myös siitä, uskaltaako johtoporras kannustaa työntekijöitä tuunaamaan työtään, Hakanen sanoo.

Työn tuunaamista tutkitaan tällä hetkellä paljon, myös Suomessa. Tuoreissa Työterveyslaitoksen ja Utrecthin yliopiston tutkimuksissa sen on havaittu tuovan monenlaista konkreettista hyötyä.

–Työn tuunaaminen muun muassa vaalii työn imua, suojelee työuupumukselta ja johtaa parempaan työssä suoriutumiseen. Työtään tuunaavat kokevat työnsä mielekkäämmäksi, ovat luovempia ja jaksavat työelämässä pidempään. Tähän liittyy kokemus siitä, että ihminen itse voi vaikuttaa työhönsä, Hakanen täsmentää.

Hän tarkentaa, että työn tuunaamisen tarkoituksena ei ole saada esimieheltä kiitosta tai palkankorotusta. Kiitos syntyy siitä, että työ tuntuu mielekkäämmältä ja oma vointi paranee.

Johtamisen merkitystä työn tuunaaminen ei poista. Päinvastoin.

–Jotta yhä useampi pääsisi työn imuun ja haluaisi tuunata työtään, tarvitaan työntekijöiden vahvuudet tunnistavaa, aloitteellisuuteen kannustavaa ja hyvinvointiin panostavaa johtamista.

Hakanen muistuttaa, että työtä voi tuunata organisaation kaikilla tasoilla. Hän ehdottaa, että esimies voisi tuunata työtään päättämällä, että käyttää seuraavan kuukauden aikana puoli tuntia viikossa aikaa työntekijöiden kanssa juttelemiseen ja siihen, että on enemmän läsnä. Työntekijä puolestaan voisi päättää olla ystävällisempi ja huomioivampi työkavereita kohtaan.

–Kannattaa kokeilla ja katsoa, mitä työn tuunaamisesta seuraa. Vastakohta on, että rutiinit määräävät. Työn tuunaamisen pohjimmainen tarkoitus voisi olla siinä, että voisi kokea olevansa entistä enemmän oman työnsä sankari, joka hallitsee työtään eikä toisinpäin.

Termit haltuun

Työn imu (work engagement) tarkoittaa myönteistä motivaatio- ja tunnetäyttymyksen tilaa työssä. Työn imu ilmenee tarmokkuutena, omistautumisena ja nautintona työhön uppouduttaessa.

Työuupumus (burnout) kehittyy vähitellen pitkittyneen työstressin seurauksena. Sen keskeiset oireet ovat uupumusasteinen väsymys, kyynistynyt asenne työhön ja heikentynyt ammatillinen itsetunto.

Työholismi (workaholism) tarkoittaa kohtuutonta työn tekemistä ja toisaalta sisäistä pakkomielteistä suhtautumista työhön.

Tyytyväisyys työssä on miellyttävä tila, joka on seurausta oman työn ja työkokemusten arvioinnista.

Aiheeseen liittyvää

  1. Tienaatko sinä enemmän? Tässä on suomalaisen työntekijän yleisin kuukausipalkka 21.9.2017 9:36

Kommentoi