Vihtiläinen Antti Mattila väitteli tohtoriksi syanobakteereista – ”Luonto on aarreaitta lääkkeiden kehityksessä”

Nummelassa perheineen asuva Antti Mattila väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistossa aiheenaan syanobakteerit eli sinilevät. Annukka Tallberg

Annukka Tallberg

Nummelassa asuva Antti Mattila väitteli tohtoriksi syanobakteereista eli sinilevistä. Mattila on lukenut Helsingin yliopistossa maatalous- ja metsätieteellisessä tiedekunnassa pääaineenaan mikrobiologiaa.

– Syanobakteerit ovat rikas lähde luonnonyhdisteille, joilla voi olla potentiaalia lääkekehityksessä. Lisäksi syanobakteereiden tuottamilla luonnonyhdisteillä voi olla sovelluksia ravitsemus- ja kosmetiikkateollisuudessa, Mattila sanoo.

Mattila työskentelee myynti- ja asiantuntijatehtävissä laboratoriotarvikkeiden parissa.

Hän kertoo, että tällä hetkellä Helsingin yliopistossa tehdään tutkimusta, jossa tutkitaan syanobakteereiden tuottamia yhdisteitä niiden altistuessa UV-säteilylle.

– Näitä yhdisteitä voisi sitten mahdollisesti hyödyntää luonnonyhdistepohjaisissa aurinkovoiteissa. Joitain syanobakteereiden tuottamia yhdisteitä on edennyt kliinisiin testeihin, mutta tällä hetkellä lääkekäytössä on vain yksi syanobakteereista eristetty yhdiste nimeltään brentuximab vedotin.

Yhdistettä käytetään syöpälääkkeenä. Lääkekehitys on kallista ja aikaa vievää työtä.

– Tarkemmin sanottuna kyseistä yhdistettä hyödynnetään Hodgkinin lymfooman hoidossa. Jos joku potentiaalinen bioaktiivinen yhdiste löytyy luonnosta, pitää kyseisen yhdisteen läpäistä tiukat seulat, ja kestää noin 20 vuotta ennen kuin yhdisteestä saadaan valmista lääkettä.

Vaikka lääkekehitys on hidasta, Mattila toteaa sen olevan merkityksellistä.

– Uusien luonnosta löytyvien lääkeaineaihioiden tutkiminen on erittäin tärkeää, muun muassa kasvavan maailmanlaajuisen antibioottiresistenssin takia.

– Luonto on aarreaitta lääkkeiden kehityksessä, luonnosta löytyy paljon yhdisteitä, mitä voi kehittää eteenpäin. Nykylääkkeistä noin puolet on luonnonyhdisteitä tai luonnonyhdistejohdannaisia.

Mitä mieltä tutkija on rehevöityneestä Enäjärvestä? Järven rannoilla on yli 150 loma-asuntoa ja järven tila ja sen hoitotoimenpiteet ovat puhuttaneet vihtiläisiä vuosien aikana runsaasti. Enäjärven rannoilla on kaksi yleistä uimarantaa: Ojakkalan ja Enäjärven uimarannat.

– Tärkein toimenpide järvien rehevöitymisen estämiseksi on ravinnekuormituksen madaltaminen, eritoten fosforin suhteen. Pahasti rehevöityneen järven toipuminen on kuitenkin työlästä ja saattaa kestää kauan, Mattila sanoo.

Mattila kommentoi järvien kunnostustoimenpiteitä yleisesti.

– Enäjärven tilannetta en tiedä tarkemmin, joten en osaa sitä kommentoida. Kunnostustoimenpiteet olisi valittava järvikohtaisesti, sillä niiden toimivuus riippuu paljon järven ominaisuuksista. Perustiedot tietystä järvestä ja siihen vaikuttavista tekijöistä pitää siis tietää hyvin ennen kunnostustoimenpiteiden valintaa.

Joka kesä uutisoidaan sinilevien kukinnoista, jotka tuottavat myrkkyä. Kuinka vaarallista on uida vedessä, jossa on sinilevää?

– Jokainen ihminen reagoi tietysti yksilöllisesti, mutta iho-oireet ovat tavallisia. Voi tulla myös muita oireita, jotka saattavat olla vakavampia. Tietääkseni ihmisiä ei ole koskaan menehtynyt uituaan vedessä, jossa on todettu sinilevää, mutta lemmikki voi kyllä kuolla, jos se juo myrkyttynyttä vettä.

– Löylyvedeksi saastunutta vettä ei pidä ottaa, sillä höyrystyessään vedessä olleet myrkyt voivat kulkeutua hengitysteihin.

Helsingistä Nummelaan rakkauden perässä viitisen vuotta sitten muuttaneen Mattilan perheeseen kuuluvat vaimo, 4-vuotias poika ja 14-vuotias tytärpuoli.

– Nummelassa hyvää on luonnonläheisyys ja hyvät ulkoilumahdollisuudet. Harjulla on hienot puitteet lenkkeilylle ja hiihdolle ja toivottavasti hiihto onnistuisi vielä tänä talvena täällä Nummelassakin.

Mattilan harrastuksiin lukeutuvat lisäksi golf, tennis ja pyöräily.

– Ulkoilen paljon poikani kanssa ja toivoisinkin Nummelaan enemmän leikkipuistoja ja aktiviteetteja lapsille, koska Nummelassa on paljon lapsiperheitä.

Kommentoi