Tämän vuoksi ferrisulfaattiannostelija asennettiin Reuhoonojaan

Enäjärveen laskevaan Reuhoonojaan asennettu ferrisulfaattiannostelija sai kritiikkiä Siuntionjoen latvajärvien suojeluyhdistyksen vuosikokouksessa.

Koska on selvästi ollut epätietoisuutta, miksi kyseinen laite on asennettu Reuhoonojaan, valotan päätöksen taustoja. Reuhoonojan valuma-alue on 800 hehtaaria. Ely-keskuksen mukaan toimivan kosteikon tulee olla 1 – 5 % valuma-alueen pinta-alasta. Pidettiin epärealistisena saada yli 8 hehtaarin ranta-alue kosteikkokäyttöön, joten kemiallinen saostus katsottiin ainoaksi realistiseksi vaihtoehdoksi.

Laitteen on suunnitellut ja asentanut insinööritoimisto Saloy Oy. Asennuksen lähtökohdaksi päätettiin Enäjärven keskivedenkorkeus ja laitteisto asennettiin niin, että se padottaa yläpuolista ojaa 10 cm keskivedenkorkeuden yläpuolelle. Tulvatilannetta varten patoon asennettiin ylijuoksuputki niin, että vesi alkaa juosta sitä pitkin, kun annostelijan läpi kulkee puolet sen kokonaiskapasiteetista. Yllätyksenä tuli kevättulvien voimakkuus ja tulvan tasaamiseksi jouduttiin putken lisäksi kaivamaan tulvakanava, joka tehtiin samaan tasoon tulvaputken kanssa.

Ferrisulfaattiannostelijan veteen liuottama määrä riittää saostamaan myös tulvan aikana ohijuoksutuksessa olevaa fosforia. Laitteisto on rakennettu niin, että se purkaa veden saostusaltaan pohjaan ja altaan järvenpuoleinen pää on padottu niin, että se laskee vettä eteenpäin vain pinnasta.

Tämä takaa veden sekoittumisen altaassa, jolloin ferrisulfaatti sekoittuu koko vesimassaan. Allas tyhjennetään määrävälein, eikä ferrisulfaatti jatka kulkuaan eteenpäin. Laitteisto on rakennettu niin, että liukenevan kemikaalin määrä lisääntyy veden noustessa. Tämä takaa riittävän annostuksen myös tulvatilanteissa.

Laitteisto toimii painovoimaisesti niin, että jauhesiilo on laitteen yläosassa, josta kemikaali valuu v:n muotoiseen sukkaan, joka on läpivirtausputkessa. Kun vesi putkessa nousee, kasvaa myös luiotuspinta-ala. Ferrisulfaattipitoinen vesi ohjataan saostusaltaan pohjaan, jossa se sekoittuu koko vesimassaan ja saostaa fosforia ja humusta, jonka mukana saostuu myös jonkin verran typpeä. Vesi poistuu järveen menevään ojaan saostusaltaan järvenpuoleisen pään pohjapadon yli.Allas täytyy tietysti aika-ajoin tyhjentää saostuneesta massasta.

Laitteiston asennuksen jälkeen puolueeton laboratorio otti näytteet laitteiston ylä- ja alapuolisesta ojasta. Kokonaisfosfori yläpuolella oli 44 mg / litra ja alapuolella 11 mg / litra. Liukoinen fosfori oli yläpuolella 0.10 mg / litra ja alapuolella 0,033 mg / litra. Teho on siis kiistaton. Niille, jotka pelkäävät laitteiston aiheuttavan haittaa vesistölle, tai jotka haluavat tarkemmin tutustua laitteiston kehittämiseen ja sen tehoon liittyviin tutkimuksiin, suosittelen tutustumista Saloy Oy:n nettisivuihin, joissa on asiaa käsitelty laajemmin.

Toivon kirjoitukseni hälventävän niitä epäluuloja, joita käytettävään menetelmään on kohdistunut ja

tässäkin yhteydessä haluan kiittää Ykkösakselia, jonka avustus mahdollisti edellämainitun projektin.

Etusivulla nyt

Luetuimmat