Lukijalta Helena Stockinger | Roskaaminen on rumaa ja tyhmää

Oletko kuullut rikkinäisten ikkunoiden teoriasta? Jos löydät maasta muita roskia, on todennäköisempää että heität myös omasi sinne. Mutta jos maassa ei ole muita roskia, mietit todennäköisesti kahdesti ennen kuin heität roskat maahan. Ainakin rikkinäisten ikkunoiden teorian mukaan.

Rikkinäinen ikkuna voi saada asiat näyttämään siltä että kaikki on sallittua ja ympäristön huononeminen johtaa ihmiset luulemaan että lakia ei ole olemassa. Jos yhteisö näyttää välinpitämättömyyden merkkejä eikä ketään ole kiinnostunut siitä mitä ympäristössä tapahtuu, voi se johtaa kaikenlaisiin ongelmiin yhteisössä kuten roskaamiseen, töhrintään ja vandalismiin. Teorian mukaan ympäristön tarkkailu, puuttuminen ja pitäminen hyvässä kunnossa ehkäisevät ongelmien laajenemisen.

Roskaaminen ei ole pelkästään huono tapa, vaan se on rikos. Vähäisestäkin roskaamisesta voidaan määrätä sadan euron rikesakko. Jos jo lapsena oppii arvostamaan ja vaalimaan ympäristöä, asia on itsestään selvä aikuisenakin. Välinpitämättömiä asenteita sen sijaan harvemmin pelkällä valistuksella saadaan korjattua. Toisaalta paine roskaajia kohtaan on alkanut kasvaa. Ihmisten mitta on täysi: mikä oikeus osalla porukkaa on pilata kaikkien ympäristö.

Lasinsirpaleet ovat vaarallisia lapsille ja eläimille. Ihmiset harvoin tulevat ajatelleeksi, että myös tölkit, narut, muovit ja roskat voivat olla vaarallisia eläimille. Vesistöön joutuessaan roskien aiheuttamat vahingot moninkertaistuvat: vedessä muoviroskat voivat joutua lintujen, kalojen ja nisäkkäiden mahaan. Mikromuovin muodossa voimme löytää roskaamisen seuraukset myös omalta ruokalautaseltamme, ja esimerkiksi harmittoman oloinen kasvomaski kestää maatua lukuisten sukupolvien ajan.

Yhdysvalloissa roskaamisen estämiseksi onkin otettu käyttöön hieman järeämmät keinot. Virginian osavaltion Amherst Countyn piirikunnanpoliisi vääntää rautalangasta asukkailleen, ettei roskaaminen ole järkevää. Jos poliisi havaitsee tienposkessa roskia, se poimii ne ja etsii niistä johtolankoja, kuka roskan on luontoon heittänyt. Luonnon roskaamisesta voi saada sakkoja yli 2000 euroa.

Kevät paljastaa jälleen roskat. Viikko sitten neljänä päivänä keräsimme puolisoni kanssa 1000 litraa roskaa elinympäristöstämme. Ja näin on ollut joulusta 2019 alkaen. Ylläpitosiivous tapahtuu keväästä syksyyn kerran viikossa. Sen lisäksi, että olo on ihanan raukea parin tunnin reippaan roskalenkin jälkeen, luonto kiittää ja niin mekin: suihku ja ruoka tuntuvat jälkikäteen suorastaan ylellisiltä! Yksikin roska pois ympäristöstä on pieni arkinen ekoteko. Kertakäyttöhanska tai roskapussi ei lenkkivaatteiden taskussa paljon paina. Eivätkä roskat lopu myöskään kesken.

Etusivulla nyt

Luetuimmat