Kolumni Ari Mönttinen Pitääkö olla huolissaan?

Länsi-Uudenmaan aluevaltuuston historiallinen ensimmäinen kokous oli maanantaina 7.3 Espoossa. Valmistavaa työtä tehneet alueen virkaihmiset ovat olleet hyvin työllistettyjä jo pitkään kesästä lähtien ja samoin me vaaleilla valitut luottamushenkilöt heti tammikuun lopusta alkaen. Ensimmäisen kokouksen asialistalla oli pituutta 59 sivua ja sen liitteenä olevalla hallintosäännöllä 52 sivua. Luku-urakkaa ja sisältöjen käytännön merkitysten pohtimista siis riittää.

Aluevaltuuston merkittävin suunnittelua ohjaava elin on aluehallitus. Sen alaisuudessa toimii yksitoista lautakuntaa ja neuvostoa, jotka varsinaisesti pohtivat eri toimintojen sisältöjä. Niistä tärkeimpänä voi pitää Palvelu- ja resurssilautakuntaa, joka pohtii muun muassa palveluiden ja henkilöstön saatavuutta, palveluketjujen kokonaisuuksia ja investointeja. Niiden toimintojen kautta tulevat kulkemaan suurimmat rahavirrat ja näissä toiminnoissa onnistuminen varmaan konkreettisimmin tulee näkymään kansalaisille uuden hallinnon onnistumisena tai – sitten ei.

Kyseisessä lautakunnassa on 28 jäsentä. Olen tutustunut tietoihin, jotka he ovat itsestään julkaisseet verkkosivuillaan. Tulin johtopäätökseen, että ammattinsa, työnsä tai yhteiskunnallisen asemansa perusteella heistä vain ehkä neljäsosalla todennäköisesti voi olla henkilökohtaista kokemusta siitä, miten julkinen perusterveydenhuolto alueellamme toimii. Vain kolme tästä joukkueesta työskentelee päivittäin kontaktissa perusterveydenhuoltoon.

Itse olen terveyskeskuslääkäri. En missään tapauksessa kyseenalaista näiden henkilöiden ymmärrystä ja osaamista yhteiskunnallisissa asioissa yleensä. Mutta jos päättäjä ei ole tällä vuosituhannella käynytkään terveyskeskuksessa saati työskennellyt päivääkään siellä kulissien takana vaan hänen käsityksensä terveyskeskusten onnistumisista, ongelmakohdista ja resurssitarpeista perustuu vain mediatietoihin ja somepäivitysten pinnallisiin kärjistyksiin niin kuinkahan onnistuneita päätöksiä joukkueelta voidaan odottaa?

Mitäpä jos seuraavan kerran varaisit ajan ihan omasta terveyskeskuksesta ja tutustuisit prosessiin miettien samalla nöyränä ja uteliaana miten prosessia voisi kehittää? Ihan uteliaisuudesta. Ettei terveyskeskuslääkärin tarvitsisi olla niin huolissaan.

Kirjoittaja on lohjalainen yleislääketieteen erikoislääkäri, aluevaltuutettu (krist.), Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Palvelut