Päätoimittajalta Aija Pirinen Hyvät ja huonot vaalit

Historian ensimmäisistä aluevaaleista jää kahtiajakoiset tunnelmat. Vihti sai 79-paikkaiseen aluevaltuustoon kuusi valtuutettua. Lukua voi pitää hyvänä. Espooseen paikkoja tuli 47, Lohjalle ja Kirkkonummelle kahdeksan, Raaseporiin viisi, Kauniaisiin kaksi, Inkoiseen, Hankoon ja Karkkilaan yksi. Siuntio jäi ilman valtuustopaikkaa.

Vihdillä on kokoonsa nähden uudella hyvinvointialueella vahva edustus – ja hyvä niin. Vihtiläisille on eduksi, että aluevaltuustossa on päättäjiä, jotka ovat perillä oman kunnan asioista.

Aluepäättäminen ei kuitenkaan saa olla nurkkakuntaista kuntakiistelyä eikä yksisilmäistä yhden kunnan edunvalvontaa. Uusien aluevaltuutettujen on nähtävä myös kokonaisuus, kompromissit ja niin sanottu yhteinen etu.

Huono maku vaaleista jäi äänestysprosentin osalta. Valtakunnallinen äänestysprosentti oli 47,5. Vihdissä äänestysprosentti oli hieman sen yli, 47,7. Jos äänestämään vaivautuu alle puolet kuntalaisista, kertoo se synkkää kuvaa demokratian toimivuudesta.

Kertooko alhainen äänestysprosentti siitä, että asukkaat ovat tyytyväisiä nykyisiin sote- ja terveyspalveluihinsa? Vai uskovatko he, että on yhdentekevää, ketä ja mitä puoluetta äänestetään?

Äänestäminen on kansalaisoikeus. On harmillista, että puolet suomalaisista eivät halunneet käyttää demokraattista oikeuttaan, jonka puolesta monet kansakunnat käyvät jopa sotia. Ukrainakin haluaa säilyttää itsemääräämisoikeutensa, jota tällä hetkellä Venäjä kyseenalaistaa.

Suomessa demokratiaa pidetään itsestäänselvyytenä. Kansalaiset huomaavat demokratian, sananvapauden ja äänioikeuden puutteen vasta, kun heiltä puuttuvat nämä kansalaisten perusoikeudet. Kun äänestämme, meistä kaikista tulee vaikuttajia kannattamamme puolueen ja ehdokkaan välityksellä.

Kirjoittaja on Vihdin Uutisten ja Luoteis-Uusimaan päätoimittaja.

Etusivulla nyt

Luetuimmat