Toimittajalta Marja Keski-Luopa: Tuttu maisema muuttui

Marja Keski-Luopa

Tein jutun Vihdin kunnan metsien hoidosta viime sunnuntain Lutariin. Lentokenttää ympäröivässä maastossa, runkopinojen välissä jututin asiantuntija-poliitikkoa, jonka mielestä kuntalaiset pitää osallistaa kunnan metsänhoitosuunnitelman tekoon – sitä ollaan päivittämässä.

Illansuussa ulkoilijoita koirineen vilahteli joka puolella. He näkyivät kauas, koska kunnan omistamassa harjumetsässä on tehty harvennushakkuuta. Kysyin 12 ihmiseltä, mitä he ajattelevat hakkuista. Vain yksi oli todella järkyttynyt ja sitä mieltä, että liikaa on kaadettu kerralla.

Seuraavana iltana kiersin koko lentokentän metsäpolkuja pitkin – edelliskerrasta oli hurahtanut pari viikkoa. Täytyy myöntää, että tutuksi tullut lenkkimaisema oli muuttunut melkoisesti. Näin laajaa harvennushakkuuta ei ole harjulla ollut naismuistiin. No, edellinen kunnanvaltuusto päätti tälle vuodelle lähes kolminkertaistaa kunnan vuotuiset metsätulot 320 000 euroon, osana talouden tasapainottamisen Vihta-ohjelmaa.

Jännitti, kun lähestyin elokuun 1941 pommikoneturman muistokiveä. Ei kai vaan... Ei sentään. Lähialueen mänty, jonka rungosta törröttää konekiväärin suojavaipan ruostunut osa, on edelleen pystyssä. Sen oli joku merkinnyt muovinauhalla hyvissä ajoin. Pommikoneturman ainoa näkyvä merkki maastossa on siis vielä tallessa.

Julkisyhteisöjen metsänhoito on nykyään suurennuslasin alla. Kunnan hakkuut Nummelanharjulla kirvoittivat "some-myrskyn". Myös esimerkiksi Vihdin seurakunnan metsänhoitoa kirkonkylän Haudankalliolla ovat asukkaat kritisoineet.

Aloitteitakin on tehty. Syksyllä 2018 Vihreiden valtuustoryhmä teki valtuustoaloitteen avohakkuuttomasta ja luonnonmukaistavasta kuntametsien hoidosta. Syksyllä 2019 kuntalaisaloitteessa vaadittiin Pääkslahden avohakkuiden lopettamista ja kunnan metsien suojelua. Samaan aikaan Sdp:n valtuustoaloitteessa ehdotettiin Metso-metsänsuojeluohjelmaan liittymistä.

Jännitti, kun lähestyin pommikoneturman muistokiveä.

Kunta tarvitsee tuloja, myös metsistään. Löytyisikö kunnan imagolle sopiva ja uusiakin asukkaita houkutteleva kompromissi tosiaan kysymällä kuntalaisilta: Missä sijaitsee sinun rakas metsäsi?

Kirjoittaja on Luoteis-Uusimaan ja Vihdin Uutisten toimittaja.

Kommentoi