Kolumni Hanna Henriksson: Lukutaito on halpa henkivakuutus

Hanna Henriksson

Työskentelin au pairina Portugalissa 1990-luvun lopulla. Eräänä päivänä minua pyydettiin lähtemään tallimestarin kanssa maatalouskauppaan hankkimaan jotain linimentintapaista. Ei haittaa, ettet tunne tuotteita tai tiedä miten niitä käytetään, sinä osaat lukea, minulle sanottiin.

Kävi niin kuin oli ennustettu; Mr F. ojenteli purnukoita, minä luin. Silmälasinsa kotiin jättänyt mies sai tarvitsemansa. Ihmettelin, miksei hän kysynyt apua myyjältä.

Minulle selvisi vasta myöhemmin, että tuolloin yli kolmekymppinen mies ei osannut lainkaan lukea.

Olin asunut Portugalissa ja opiskellut yksityisessä kielikoulussa tuolloin vuoden ajan. Osasin puhua ja lukeakin, vaikka sanavarasto oli suppea. Hän ei, vaikka kyseessä oli hänen oma äidinkielensä.

Luku- ja kielitaidottomuus tulivat iholle taas viisi vuotta sitten, kun esikoisemme siirtyi kyläkoulusta englanninkieliseen yhtenäiskouluun Lähi-idässä. Ummikoihin tottunut opettaja määräsi pitkän kiharatukkaisen pojan huolehtimaan ensimmäiset pari viikkoa, että kauhusta kankea suomalainen olisi oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Luokkatoveri nosti käden pystyyn, totesi ”follow me” ja toinen seurasi.

Alakoulussa pidettiin tiukasti kiinni jokapäiväisestä läksystä: Lue ääneen 20 minuuttia. Valitse kirja kiinnostuksesi ja tasosi mukaan, mutta lue joka päivä. Pakkolukeminen, jollaiseksi lapsi kotitehtävänsä mielsi, osoittautui lopulta ratkaisevaksi tekijäksi kieliopinnoissa ja ennen kaikkea lukutaidon kohenemisessa.

Lähi-idässä asuttujen vuosien aikana tapasin paljon lukutaidottomia ihmisiä, joiden yhteiskunnalliseen asemaan lukutaidottomuus vaikutti ja päin vastoin. Ikimuistoisin kokemus lienee se, kun opasteita ja karttaa ymmärtämätön taksikuljettaja löi pakin päälle moottoritiellä huomattuaan nousseensa väärälle rampille. En saanut sanaa suustani. 50:n (!) peruutetun metrin aikana olin varma, että kuolemme molemmat. Torvet soivat ja autot jarruttelivat.

Jos me olisimme menehtyneet tuossa tilanteessa, olisi todennäköisesti Pakistanin maaseudulla myös kuljettajan perhekunnasta monen lapsen koulutie katkennut.

Meillä kävi tuuri.

Kommentoi