Kirjoittajavieras Vesa Heikkonen: Tutkittuun tietoon perustuen

Vesa Heikkonen

Jätehuolto on kehittynyt viime vuosikymmeninä isoin harppauksin. Johtavana punaisena lankana uudistuksissa on ollut materiaalien kierrätyksen lisääminen. Vielä 2000-luvun alkuvuosina 60 % kaikesta yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaatopaikoille, mutta vuonna 2019 yhdyskuntajätteestä kierrätettiin materiaalina 43,5 % ja hyödynnettiin energiana 56 % ja enää vain puolisen prosenttia siitä päätyi kaatopaikalle.

Uusia jätehuollon palveluja suunniteltaessa keskeisiä tekijöitä ovat toiminnan ympäristövaikutukset, asiakkaiden toiveet ja tarpeet, lainsäädännöstä tulevat vaatimukset sekä palveluiden taloudellisuus.

Meillä kunnallisessa jätehuoltoyhtiössä tehdään jatkuvaa tutkimus- ja selvitystyötä siitä, miten toimintaamme ja palvelujamme kannattaisi kehittää kierrätyksen lisäämiseksi, ympäristövaikutusten pienentämiseksi ja tietysti palvelutason edelleen parantamiseksi niin, että myös kustannukset pysyvät kohtuullisina.

Olemme tutkineet jätteenkeräyksen päästövaikutuksia, jotta löytäisimme oikeat palvelumallit erityyppisille alueille ja asumismuodoille: mitä jätteitä kannattaa kerätä milläkin tavoin taajamissa ja haja-asutusalueilla, omakotitaloilta ja kerrostaloista. Parhaillaan on käynnissä myös monilokerokeräyksen jatkotutkimus, jolla selvitetään tuon keräysjärjestelmän kattavamman käyttöönoton vaikutuksia päästöihin ja kustannuksiin. Jätteen keräämistä kiinteistöiltä tehostetaan jatkuvasti, ja tutkimuksista saamamme tieto ohjaa palvelujen kehittämistä.

Jätekeskusten puolella vanhojen, osittain vielä käytössä olevien kaatopaikkojen kaasupäästöjä mitataan eri tavoin, mm. dronemittauksiin ja erilaisiin mikrometeorologisiin mittauksiin perustuvilla tutkimuslaitteistoilla. Kerättyä tietoa hyödynnetään kaasunkeräysjärjestelmien ja jätetäyttöjen pintarakenteiden kehittämisessä.

Kaikessa tekemässämme tutkimustyössä on selkeä tavoite: saada mahdollisimman paljon materiaalia kiertoon niin, että 1) kokonaisuus on tasapainossa eli ympäristöhyödyt ylittävät toiminnasta koituvat haitat ja 2) tämä tehdään taloudellisesti kestävästi ja asukkaille kohtuullisin kustannuksin.

Kaikkia yhteiskunnan peruspalveluja tulisi tietysti kehittää samoilla periaatteilla. Eli asiakkaita kuullen, faktoihin ja kokonaisvaikutusarvioihin perustuen kustannusten sallimissa rajoissa. Toivon, että näin tapahtuukin mahdollisimman laajalti.

Kirjoittaja on kuntien omistaman jäteyhtiön, Rosk’n Roll Oy Ab:n toimitusjohtaja.

Kommentoi