Varamummo: Ravustaminen

Rapu on elokuun eläin. Se on ruma kuin mikä, mutta elokuussa se saa punaisen värin ja tillihunnun. Koko elämänsä se mönkii järven tai joen pohjassa ja etsii syötävää tai piiloutuu kiven alle petoja karkuun. Siellä se vaihtaa kuoren ja lymyilee päiväkaudet.

Rapujen syömiseen pääsin osallistumaan kerran sattumalta, kun olin Turussa serkkujen vieraana. Joku sukulainen oli tuonut heille pussillisen rapuja. Serkkuni hyökkäsivät herkun kimppuun kuin villipedot. Eikä kukaan ehtinyt kertoa minulle, miten rapuja syödään. Katselin touhua silmät pyöreinä ihmeissäni.

Elämäni ensimmäiset ravun pyydystysretket tehtiin Hajakan metsiin. Puroista yritimme pimeällä pyydystää rapuja. Taisi olla vähän laitonta puuhaa ja sitä jännempää. Pimeä metsä ja sen äänet, kehrääjälinnun laulu jäivät mieleen. Rapuja emme saaneet, mutta pimeässä puronvarsien koluaminen oli hauskaa.

Seuraavan kerran ravustin Heinävedellä Savossa asuessani. Sielläkin ravustimme purossa ja järven rannassa. Vesi oli kirkasta. Käytimme avomertoja. Mertojen kokeminen kanootilla taskulampun valossa oli hauskaa puuhaa, näimme oiliko mertaan uinut rapuja. Joskus pyydystin rapuja paljain käsin puron kivien päältä. Lähestyin otusta takaapäin ja nappasin selkäpanssarista kiinni siten, ettei kaveri päässyt huitomaan minua saksillaan. Oli myös mielenkiintoista katsella, miten ravut kiipeilivät rannan pajujen oksilla, olisivatko olleet hakemassa kasvisruokaa.

Noiden retkien jälkeen pääsin opettelemaan rapujen syömistä oikeaoppisesti. Ensimmäisillä kerroilla tuli haavoja sormiin ja suupieliin. Nykyisin olen nopea ja taitava siinä hommassa

Ravustaminen Enäjärvessä on ihan erilaista kuin ravustaminen kirkkaissa vesissä. Mertoina on rapurosvoiksi kutsutut umpimerrat, joihin pannaan syötti koukkuun keskelle mertaa. Syötit vaihdetaan ja merrat koetaan parin päivän välein. Monta retkeä on vuosien mittaan tehty järvelle. Joskus on saatu kerralla sangollinen saalista ja joskus kaikki pyydykset olivat tyhjiä. Täysikuu taitaa vaikuttaa rapujen liikkumiseen. Ja niin tekee myös kuoren vaihdon ajoittuminen ja sään vaihtelu.

Joskus vein rapuja työkavereille tilauksesta. Ravut litisivät sangossa työhuoneen nurkassa. Siinä kävi päivän mittaan moni ihmettelemässä elukoita. Vein pari isointa kävelyharjoituksiin työkavereidn pöydille. Ja esimies hankki haavoja sormiinsa työntämällä kätensä rapuämpäriin. Huvinsa kullakin!

Olemme järjestäneet rapujuhlia vuosien mittaan parhaille ystäville. Juhlien valmistelu on käsityövaltaista puuhaa. Rapujen keittäminen, jäähdyttäminen, tarjoilun erilaisten kippojen ja työvälineiden asettelu pitävät emännän ja isännän ahkerassa puuhassa usean tunnin ajan. Juhlat ovat aina sujuneet iloisesti emmekä ole koskaan juoneet käsien pesuvettä kuten joku japanilaisseurue oli rapujuhlissa tehnyt.

Kommentoi