Mielipide | Haudankallion ja Kirkkoniemen metsät suojeluun!

Sunnuntaina 21.3. vietetään YK:n Maailman metsäpäivää ja nyt on oikea aika miettiä metsien merkitystä elämäämme.

Metsät tarjoavat meille kaiken tarvitsemamme: ruokaa, energiaa, toimeentuloa ja puhdasta ilmaa hengitettäväksi. Pienessäkin metsässä koemme olevamme rauhassa ja yhteydessä luontoomme.

Itselleni on tärkeää mennä metsään ilman tavoitteita, istua kannolla ilman päämäärää, kuunnella metsän hiljaisuutta ja havahtua kuusikosta lentoon lähtevään lintuun.

Metsät tuovat lisäksi suojaa niin linnuille kuin muillekin eliöille. Metsä toimii niiden kotina ja mahdollisuutena saada ruokaa ja tuottaa jälkeläisiä. Kuinka sielua hoitavaa onkaan kuulla jälleen satakielen ja mustarastaan loputonta konserttia tai harmaapäätikan vihellystä kevään koittaessa Haudankallion ja Kirkkoniemen vanhoissa metsiköissä!

Lähes luonnontilaisessa metsässä kuten Haudankallion ja Kirkkoniemen metsiköissä suorastaan kukoistaa luonnon monimuotoisuus. Luonnontilainen metsä rakentuu eri-ikäisistä, -kokoisista ja -lajisista puista. Vanhan, luonnontilaisen metsän elävä puusto koostuu yleensä hyvin vanhoista ja suurista männyistä, keski-ikäisistä kuusista ja muutamista lehtipuista sekä nuorista lehtipuista ja joistakin havupuista. Metsässä on paljon lahoasteeltaan vaihtelevia puita sekä keloja ja pökkelöitä.

Luonnontilaisen metsän eläin- ja kasvilajisto on runsasta ja metsästä löytyy monenlaisia elinympäristöjä. Aikanaan metsikön puuaines palautuu luonnon kiertokulkuun lahottajasienien ja pieneliöiden ansiosta.

Luonnonkirjon suojelu on myös ihmisen suojelua.

Kuusen biologinen ikä on 250-400 vuotta ja hyvillä kasvupaikoilla kuusi saavuttaa jopa 40 metrin pituuden ja 50-60 sentin paksuuden. Vanhat kuuset ovat Etelä-Suomessa enää suhteellisen harvinainen näky. Puiden vuotuinen rytmi muistuttaa elämän jatkuvuudesta. Erityisesti iäkkäät, kookkaat puut herättävät myös kunnioitusta.

Kun yksittäinen puu tuottaa ihmisen hengelle tai terveydelle välitöntä vaaraa, sen voi kaataa hakematta maisematyölupaa. Kun puun kaataa vaarallisena, on puun vaarallisuus tarvittaessa pystyttävä todistamaan myös jälkeenpäin.

Ensisijaisesti puun kuntokartoitusta tehdään silmin havannoimalla. Ajankohta arvioinnille tulee olla myös oikea. Talvella puiden kokonaisvaltaista arviontia ei voida tehdä.

Vanha puu ei ole myöskään automaattisesti heikkokuntoinen tai vaarallinen. Jykevä, pystysuoraan kasvava ja terve tukkipuu tuo suojaa myös metsän muille puille ja tällöin koko puusto kestää paremmin myös siihen kohdistuvat tuulet ja myrskyt. Puiden juuristo sekä imee runsaasti vettä ja ravinteita että sitoo maata estäen eroosiota.

Vihdin kunnan kaavoituksen sivuilla todetaan: ”Maisematyöluvalla ei voida koskaan ohittaa Luonnonsuojelulain, Metsälain tai muun lainsäädäänön säännöksiä”. Ilman luontoselvitystä ja luontotyyppien inventointia, emme voi tietää, kuinka arvokkaita tai suojeltavia elinympäristöjä Haudankallion tai Kirkkoniemen lähes luonnontilaisissa lähimetsissä on ja tästä syystä nämä tulisikin ensitilassa selvittää.

Luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen on hyvin vakava ilmiö. Se on ilmastonmuutoksen rinnalla maailman suurimpia ympäristöongelmia.

Yhteiskunnalta luonnon tilan heikkenemisen pysäyttäminen vaatii vahvaa sitoutumista, ja jotta luonnon monimuotoisuuden väheneminen voidaan pysäyttää vaaditaan tekoja kaikilta. Viime vuosien aikana yritysten kiinnostus luonnon monimuotoisuuden suojeluun on kasvanut merkittävästi ja nyt myös kunnat ja seurakunnat ovat tulossa aktiivisemmin työhön mukaan. Yksityisten kansalaisten rooli luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa on keskeinen, mutta erityisesti kulutuksen ohjaaminen kestäväksi vaatii edelleen työtä.

Viikonloppuna lähden kulkemaan metsiin eikä minua pelota yhtään, ei Haudankallion metsikössä saatikka Salmen ulkoilualueen ikimetsissä.

”Puuvanhus vihertää joka kevät, mutta ihminen on vain kerran nuori”.

Helena Stockinger

Alhonmäki, Vihdin kirkonkylä

Etusivulla nyt

Luetuimmat