Tuumittua Vesa Valtonen: Hälytyksiä, pannaria ja taksivälitystä

Vesa Valtonen

Vapaaehtoinen, järjestäytynyt palokuntatyö käynnistyi Vihdin kirkonkylässä – hallinnollisessa ja hengellisessä pitäjän keskuksessa – tsaarinvallan aikana viime vuosisadan ensimmäisenä vuotena, jolloin perustettiin ensimmäinen vapaaehtoinen palokunta. Kolme vuotta sitä sammuttamista kesti.

Vihdin vapaapalokunnan historiatallenteiden mukaan seuraavan kerran palokuntatyön kehittäminen sai vauhtia maaliskuussa 1926, jolloin kunnantalolle kokoontui 27 miestä sekä yksi nainen. He päättivät perustaa Vihdin kirkonkylänseudun vapaaehtoisen palokunnan.

Meijerillä oli keskeinen rooli palokunnan toiminnassa, sillä meijeri lainasi hevosiaan hälytykseen lähtevälle palokunnalle, sekä antoi tilat palokunnan kaluston säilyttämiseen.

Seuraavalla vuosikymmenellä palokunta ristittiin Vihdin Vpk:ksi. Tällöin alkoi oman paloauton ja paloaseman hankkimisen suunnittelu yhteistyössä kunnan kanssa. Paloasemarakennuksen ensimmäinen osa valmistui talvisodan alkamista edeltäneenä vuonna.

Se punatiilinen pelastustoiminnan pitkäaikainen hermokeskus kirkonkylän keskustassa kätkee seiniensä sisään lukemattomat kriittiset tunnelmat.

Esimerkiksi neljä vuosikymmentä sitten paloasema oli todellinen elämän keskus, jossa tiedettiin vihtiläisestä elämänmenosta kaiketi lähes yhtä paljon kuin kunnantalon toiselle puolelle valmistuneella poliisiasemalla.

Talo kätkee sisäänsä lukemattomat kriittiset tunnelmat.

Paloaseman hälytyskeskuksessa hoidettiin ympäri vuorokauden pelastustoiminnan lukemattomat tehtävät, mutta muistaakseni myös taksivälitystä ja monenlaisia muitakin valpasta valveillaoloa vaatineita tehtäviä. Hälytyskeskuksessa tiedettiin paljon asioita.

Hälytyskeskuksen monitaitoiset naiset olivat käteviä talon hengettäriä, jotka pitivät myös hyvää huolta herkkusuisten palomiesten tyytyväisyydestä.

Moni eläkkeelle siirtynyt palomies on kertonut esimerkiksi maukkaista pannareista, joita hälytyskeskuksen rouvat uutterille palontorjujille leipaisivat.

Sittemmin alkoivat palomiesten kuntotestit ja pannareiden hillosuinen mutustelu sai jäädä vähemmälle?

Hälytyskeskus lakkautettiin aikanaan kun pelastustoiminnan tukipalveluiden keskittäminen alkoi. Uudistukset järkyttivät aluksi.

Muitakin järkytyksiä oli edessä kun kirkonkylästä hävisivät hiljalleen esimerkiksi verotoimisto, Kela, Posti, SYP, KOP, Osuuspankki, Säästöpankki, terveyskeskus, perinteiset huoltoasemat, poliisiasema, lukio, kunnanviraston palvelut ja kirkkoherranvirasto.

Tilalle tuli omatoimisuus. Uudet asukkaat eivät menneisyyttä kaipaa?

Kommentoi