Tuumittua: Olet aivan liian lähellä

Vesa Valtonen

Autokouluun pääseminen oli aikoinaan tosi hieno juttu. Odotin sitä kuin maailman tärkeintä asiaa. Se meni kaiken muun ohi.

Odotuksen syvää kutinaa lisäsi rajusti se, että Autokoulu M. Koiviston kirkonkylän toimipiste sijaitsi Kirjavantiellä koulumatkani varrella.

Silmäilin odotuksen huokauksin joka kerta autokoulun pihassa olleita Volvon mallia 244 ja vihreää diesel-Golfia.

Lopulta koitti aika aloittaa teoriatunnit. Tietysti liikennesäännöt ja auton keskeinen tekniikka käytiin huolella läpi.

Uppouduin aiheeseen – muistini mukaan – suurella antaumuksella, vaikka ajoneuvojen perustekniikasta olin jo jotain tietävinäni.

Olinhan siinä vaiheessa 17-vuotiaana ollut jo muutaman vuoden kirkonkylän Shellillä oivallisessa opastuksessa kesätöissä ja muihin vuodenaikoihin lauantaitsupparina.

Olin silloin ahkera tekemään kalenterimerkintöjä elämän merkittävistä tapahtumista.

En ole löytänyt merkintää ensimmäisestä ajopuolitunnista vihtiläisessä liikennevirrassa.

Joustavaan ajamiseen liikenteessä minut opetti autokoulussa Juhani Peltonen, joka oli myös Olkkalan koulun johtajaopettaja.

Hän muun muassa varmisti, että vilkkua käytetään oikein, sillä vilkulla osoitetaan hyvissä ajoin nimenomaan aikomus kääntymisestä.

Sain ajokortin saman päivän kun täytin 18 vuotta. Voi sitä juhlaa.

Olin jo jonkin aikaa puunannut luunväristä 13-vuotiasta Kuplaani, jotta pääsisin kaasupolkimen avulla vapauttamaan räjähtävään kiihtyvyyteen kaikki ajoneuvossa uutena mahdollisesti olleet 34 hevosvoimaa.

Teddykarvaisen hattuhyllyn yläpuolella takaikkunassa oli tietysti liikenteen aloittelijasta kertova valkomusta 80-lätkä.

Autoiluni alkuvaiheissa pääosin myös ajaman isäni rivakkaa autoa Lahteen ja takaisin.

Menomatkalla isäni kysyi, että mihin meinaat kääntyä? Olin ajellut kovin tohkeissani, ja vilkku oli ollut jo muutaman kilometrin verran naksuttamassa.

Autokoulunopettaja oli myös neuvonut sopivan ja turvallisen välimatkan edellä etenevään ajoneuvoon.

– Ajat sopivan matkan päässä jos et pysty lukemaan edellä ajavan rekisterikilven! Hyvä neuvo.

Iän karttuessa olisi tietysti käynyt niin, että vaikka olisi ajanut takapuskurissa kiinni niin rekisteritunnus olisi jäänyt hämäräksi...

Käynti silmälääkärissä lisäsi siis huomattavasti edelläni ajavien turvallisuutta liikenteessä.

Kommentoi