Lukijalta: Johtamiseen sisältyy vallankäyttöä

Tuskin keneltäkään on jäänyt huomaamatta, miten vahvoja jännitteitä sisältyy Yhdysvaltain presidentin vaihtumiseen. ”Ei kukaan autoritäärinen johtaja pääse valtaan ilman joukon mukana ajautuvia.” (Rick Wilson).

Maailman supervallan sisäiset ristiriidat nostattavat laineita myös Suomessa. Paikallisesti on ajankohtaisia asioita, joiden hoitamiseksi on välttämätöntä selvittää johtamiseen liittyviä kysymyksiä. Tavoitteita on tarkistettava aina yhteisen hyvän näkökulmasta.

Tähän ajankohtaan sopivasti julkaisivat Fredrik Lignell ja Helen Västberg oppineen tutkielman, jossa he selvittävät vallankäyttöä ja sen vääristymiä myös seurakunnan piirissä. (Fräls oss från ondo. Om makt och maktmissbruk. Libris 2020).

Edellinen kirjoittajista on pappi, jälkimmäinen psykoterapeutti. Yhdessä he käytännön esimerkein kuvaavat, mitä yksikin valtahenkilö (maktmänniska) voi saada aikaan.

Miten valtahenkilön vaikutusta voitaisiin rajoittaa tai kokonaan irtautua siitä vapaaksi? Entä mitä tarkoittaa pyyntö: ”Päästä meidät pahasta”?

Lignell ja Västberg kiinnittävät huomion siihen harvoin esille tuotuun näkökohtaan, että kerta toisensa jälkeen Raamatussa johtajuudesta puhutaan vanhemmuuteen kuuluvin termein.

Niinpä Paavali muistuttaa Korintin seurakunnalle: ”Vaikka teillä Kristukseen uskovina olisi tuhansia kasvattajia, teillä on vain yksi isä. Minähän teidät olen evankeliumia julistamalla synnyttänyt Kristukseen Jeesukseen uskoviksi” (1. Kor. 4).

Hyvässä johtamiskulttuurissa ei ole vain joukkueen johtajia, vaan myös vanhemman hahmoja. Nuoret ovat kiitollisuuden velassa ennen eläneiden työstä.

Kirkkolain mukaan kirkkoneuvoston tehtävänä on ”yleisesti johtaa seurakunnan toimintaa, edistää sen hengellistä elämää ja muutoinkin toimia seurakunnan tehtävän toteuttamiseksi” (KL 10:1).

Myös Vihdissä on hyvä kirkastaa toimielinten vastuita ja niiden rajoja.

Ylikorostunut pragmatismi voi usein johtaa hengellisen elämän näivettymiseen. Seurakuntatalon hävittämisellä pyritään saamaan tontteja asuin- ja liikerakentamiselle.

Mutta olisiko niillä tonteilla menekkiä? Onhan jo pitkän aikaa kirkonkylässä ollut keskeytettynä erään kerrostalon rakentaminen. Toisaalta viime vuosina eräisiin seurakunnan rakennuksiin kohdistuneet toimenpiteet ovat tuottaneet pettymyksen. Tuskin tarvitaan enää harmistuneiden seurakuntalaisten määrän lisäystä.

Pertti Sistonen

Kommentoi